Tietojohtamisen merkitys julkisen sektorin kehittämistoiminnassa
Kotomäki, Mikael (2026)
Kotomäki, Mikael
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146288
Tiivistelmä
Työssä tarkasteltiin tietojohtamisen merkitystä kaupungin kehittämistoiminnassa ja vuonna 2025 käynnistetyn kehittämistoiminnan uudelleenorganisoinnin vaikutuksia. Tavoitteena oli kuvata miten tietojohtaminen tukee kehittämistoimintaa julkisella sektorilla, millaisia rajoitteita ja haasteita esiintyi sekä miten uusi kehittämisen toimintamalli ja projektisalkkujärjestelmä vastasivat tunnistettuihin ongelmiin. Taustaksi kuvattiin lähtötilanne, jossa kehittämistyö oli hajautunutta, roolit epäselviä ja tieto vaikeasti löydettävissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kokonaisuutena henkilöstökyselyn avulla. Aineisto kerättiin Microsoft Forms -alustalla 26.11.–12.12.2025. Kyselyyn kutsuttuja oli arviolta 150 ja vastauksia saatiin 55. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa havaittiin, että ennen uudelleenorganisointia kehittämistoimintaa haittasivat hajautuneet järjestelmät, roolien ja vastuiden epäselvyys sekä tiedon heikko saatavuus. Uudelleenorganisoinnin todettiin vahvistavan tiedolla johtamista ja parantavan tiedon laatua sekä saatavuutta. Samalla tunnistettiin alkuvaiheen haasteita, kuten raportoinnin päällekkäisyyttä, integraatiopuutteita ja henkilöriippuvuutta. Johtopäätöksenä havaittiin, että uudelleenorganisoinnin vaikuttavuus realisoituu, kun johdon sitoutuminen, yhteinen tietomalli, laadunvarmistus ja koulutus yhdistetään vaiheittaiseen käyttöönottoon. Kehittämisehdotuksina esitettiin prosessien yksinkertaistamista ja päällekkäisyyksien poistoa, tietomallin ja laadunvarmistuksen vahvistamista, pilottien kautta laajentamista sekä mittariston käyttöönottoa jatkuvaa seurantaa varten.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kokonaisuutena henkilöstökyselyn avulla. Aineisto kerättiin Microsoft Forms -alustalla 26.11.–12.12.2025. Kyselyyn kutsuttuja oli arviolta 150 ja vastauksia saatiin 55. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa havaittiin, että ennen uudelleenorganisointia kehittämistoimintaa haittasivat hajautuneet järjestelmät, roolien ja vastuiden epäselvyys sekä tiedon heikko saatavuus. Uudelleenorganisoinnin todettiin vahvistavan tiedolla johtamista ja parantavan tiedon laatua sekä saatavuutta. Samalla tunnistettiin alkuvaiheen haasteita, kuten raportoinnin päällekkäisyyttä, integraatiopuutteita ja henkilöriippuvuutta. Johtopäätöksenä havaittiin, että uudelleenorganisoinnin vaikuttavuus realisoituu, kun johdon sitoutuminen, yhteinen tietomalli, laadunvarmistus ja koulutus yhdistetään vaiheittaiseen käyttöönottoon. Kehittämisehdotuksina esitettiin prosessien yksinkertaistamista ja päällekkäisyyksien poistoa, tietomallin ja laadunvarmistuksen vahvistamista, pilottien kautta laajentamista sekä mittariston käyttöönottoa jatkuvaa seurantaa varten.
