Perioperatiivisen lapsipotilaan leikkauspelon ja -ahdistuksen lievittäminen leikkien ja pelien keinoin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten perioperatiivisten lapsipotilaiden leikkauspelkoa ja –ahdistusta voidaan lievittää leikkien ja pelien keinoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja hoitotyön ammattilaisille leikkauspelkojen lievittämiseen perioperatiivisessa hoitotyössä ja tällä tavoin vaikuttaa myös leikkausten onnistumiseen sekä potilaan toipumiseen positiivisesti. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja lopullinen aineisto koostui kymmenestä kasainvälisestä tutkimuksesta, jotka analysoitiin induktiivisella eli aineistolähteisellä analyysimenetelmällä.

Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että leikit ja pelit vaikuttivat lasten ymmärrykseen ja tiedon lisäämiseen, helpottivat toimenpisteestä keskustelua lasten kanssa sekä mahdollistivat välineisiin tutustumisen leikin kautta. Leikkiin osallistaminen ja huomion harhauttaminen leikin avulla helpottivat lapsen pelkoa ja ahdistusta sekä auttoivat häntä selviämään toimenpiteestä paremmin. Lapset, jotka leikkivät ja pelasivat ennen toimenpidettä, olivat vähemmän ahdistuneita verrattuna tavanomaisen rutiinihoidon saaneisiin lapsiin.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että leikit ja pelit vaikuttavat positiivisesti lapsen sairaalakokemukseen ja ovat tehokkaita menetelmiä leikkauspelon sekä -ahdistuksen lievittämisessä. Lasten parissa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset voivat saada opinnäytetyöstä uusia näkökulmia ja ideoita lääkkeettömistä hoitokeinoista työhönsä. Kehittämisehdotuksena tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää saada lisää ajantasaista tutkimustietoa suomalaisten lapsipotilaiden kokemuksista sekä leikkien että pelien vaikutuksista lasten leikkauspelkoon –ja ahdistukseen.

The purpose of this thesis was to examine how surgical fear and anxiety in perioperative paediatric patients can be alleviated through play and games. The aim of the thesis was to find methods for nursing professionals to alleviate surgical fear in perioperative nursing and in this way also positively influence the success of surgeries as well as the patient’s recovery. The method used was a descriptive literature review, and the final data consisted of ten international studies, which were analysed using an inductive, data-driven analysis method.

The results of the thesis showed that play and games increased children’s understanding and knowledge, facilitated discussion about the procedure with children, and enabled familiarisation with equipment through play. Participation in play and distraction through play eased the child’s fear and anxiety and helped them cope better with the procedure. Children who played and engaged in games before the procedure were less anxious compared to children who received routine care.

In conclusion, it can be stated that play and games have a positive effect on the child’s hospital experience and are effective methods in alleviating surgical fear and anxiety. Healthcare professionals working with children can gain new perspectives and ideas on non-pharmacological treatment methods for their work from this thesis. As a development suggestion for the future, it would be important to obtain more up-to-date research data on Finnish paediatric patients’ experiences and on the effects of both play and games on children’s surgical fear and anxiety.