Maanmuokkauksen vaikutus ohran kasvuun, satoon ja rikkakasvien määrään
Kanto, Lilja (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146387
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia viljelykokeen avulla muokkausmenetelmän vaikutusta Arild -ohran kasvuun, rikkapaineeseen ja satoon kasvukaudella 2025. Kesä 2025 ei ollut suotuisa suorakylvölle. Kevät ja alkukesä olivat märkää, minkä vuoksi varsinkin vesitalouden kannalta suorakylvöolosuhteet olivat heikot.
Tutkimus tehtiin kasvukaudella 2025 Peräseinäjoella. Koelohkon ala oli 0,63 ha ja se oli jaettu kolmelle koejäsenelle, joista yksi oli kynnetty, yksi lautasmuokattu ja kolmas suorakylvetty. Kasvustoa havainnoitiin mittaamalla kasvien pituutta, silmämääräisesti havainnoimalla ja laskemalla rikkakasvien määriä mittakehikkoa apuna käyttäen. Puimurin satokartoituksella saatiin koejäsenten satotiedot ja Wile 200 -mittarilla mitattiin kuivauksen jälkeen kosteus sekä hehtolitrapaino.
Tulokset osoittivat, että kynnetyllä ja lautasmuokatulla koeruudulla ei ollut suurta eroa sadon määrässä ja kasvusto oli tasaista. Kynnetyllä koejäsenellä oli hieman enemmän rikkakasveja kuin lautasmuokatulla, mutta ei merkittävästi. Maaperä vaatii yleensä useamman kasvukauden aikaa sopeutua suorakylvöön, minkä vuoksi suorakylvön tuloksia ei voida pitää kovin luotettavina. Kasvikausi ei ollut suorakylvölle suotuisa ja pellon vesitalous oli muutenkin heikko.
Tutkimus tehtiin kasvukaudella 2025 Peräseinäjoella. Koelohkon ala oli 0,63 ha ja se oli jaettu kolmelle koejäsenelle, joista yksi oli kynnetty, yksi lautasmuokattu ja kolmas suorakylvetty. Kasvustoa havainnoitiin mittaamalla kasvien pituutta, silmämääräisesti havainnoimalla ja laskemalla rikkakasvien määriä mittakehikkoa apuna käyttäen. Puimurin satokartoituksella saatiin koejäsenten satotiedot ja Wile 200 -mittarilla mitattiin kuivauksen jälkeen kosteus sekä hehtolitrapaino.
Tulokset osoittivat, että kynnetyllä ja lautasmuokatulla koeruudulla ei ollut suurta eroa sadon määrässä ja kasvusto oli tasaista. Kynnetyllä koejäsenellä oli hieman enemmän rikkakasveja kuin lautasmuokatulla, mutta ei merkittävästi. Maaperä vaatii yleensä useamman kasvukauden aikaa sopeutua suorakylvöön, minkä vuoksi suorakylvön tuloksia ei voida pitää kovin luotettavina. Kasvikausi ei ollut suorakylvölle suotuisa ja pellon vesitalous oli muutenkin heikko.
