Rakennusjärjestyksen ajantasaisuus ja soveltaminen: määräykset ja lait 2025
Jaatinen, Juha (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156598
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, kuinka uudistuneen Rakentamislain astuttua voimaan 1.1.2025 se on vaikuttanut Etelä-Savossa toimivien kuntien rakennusjärjestysluonnoksiin ja millaisia eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä kuntien välillä on. Rakentamislaki 2023/751 edellytti kuntia tarkastelemaan rakennusjärjestyksiään, sillä niiden täytyy vastata laissa olevia määräyksiä.
Tutkimuksessa tarkastellaan neljän Etelä-Savossa toimivan kunnan rakennusjärjestysluonnoksia, tilastokeskuksen tuottamaa rakentamistilastoa, analysoidaan rakennusvalvontojen kyselyn vastauksia sekä perehdytään rakentamislakiin ja sen vaikutuksiin rakentamisessa.
Rakentamislain uudistus kevensi lupamenettelyä, mutta lisäsi rakennusvalvontojen työmäärää. Uudistus asetti haasteita luvanvaraisuudesta vapautettujen rakennusten pysymisestä kuntien järjestelmässä, sillä luvanvaraisuudesta vapautetut rakennukset eivät käy läpi lupaprosessia. Seurauksena tästä kunnille koituu taloudellisia menetyksiä, joihin suuremmat kunnat ovat vastanneet kiinteistökohtaisilla tarkastuksilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Kuntaliiton laatima malli on toiminut kunnilla pohjana laadittaessa rakennusjärjestysluonnoksia ja niiden rakenne on samanlainen. Erot muodostuvat kuntien omista linjauksista ja heidän tarpeistaan. Rakentamislain uudistus on aiheuttanut tulkinnallisia epäselvyyksiä ja lisännyt rakentajan vastuuta. Tilastokeskuksen tuottaman aineiston perusteella rakentamisen määrä on laskenut, siihen vaikuttaa luvanvaraisuudesta vapautettujen rakennusten pois jäänti tilastoista, joka saattaa vääristää kokonaiskuvaa rakentamisesta.
Asiasanat: rakennusjärjestys, rakentamislaki, maakuntakaava, alueidenkäyttölaki
Tutkimuksessa tarkastellaan neljän Etelä-Savossa toimivan kunnan rakennusjärjestysluonnoksia, tilastokeskuksen tuottamaa rakentamistilastoa, analysoidaan rakennusvalvontojen kyselyn vastauksia sekä perehdytään rakentamislakiin ja sen vaikutuksiin rakentamisessa.
Rakentamislain uudistus kevensi lupamenettelyä, mutta lisäsi rakennusvalvontojen työmäärää. Uudistus asetti haasteita luvanvaraisuudesta vapautettujen rakennusten pysymisestä kuntien järjestelmässä, sillä luvanvaraisuudesta vapautetut rakennukset eivät käy läpi lupaprosessia. Seurauksena tästä kunnille koituu taloudellisia menetyksiä, joihin suuremmat kunnat ovat vastanneet kiinteistökohtaisilla tarkastuksilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Kuntaliiton laatima malli on toiminut kunnilla pohjana laadittaessa rakennusjärjestysluonnoksia ja niiden rakenne on samanlainen. Erot muodostuvat kuntien omista linjauksista ja heidän tarpeistaan. Rakentamislain uudistus on aiheuttanut tulkinnallisia epäselvyyksiä ja lisännyt rakentajan vastuuta. Tilastokeskuksen tuottaman aineiston perusteella rakentamisen määrä on laskenut, siihen vaikuttaa luvanvaraisuudesta vapautettujen rakennusten pois jäänti tilastoista, joka saattaa vääristää kokonaiskuvaa rakentamisesta.
Asiasanat: rakennusjärjestys, rakentamislaki, maakuntakaava, alueidenkäyttölaki