Pölynhallinnan vaikutus rakennusaikaisen pölyn määrään
Kähärä, Mervi (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146366
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esille rakentamisen aikaisen pölyn, erityisesti kvartsipölyn aiheuttamia ongelmia. Taustana työlle oli se, että vaikka kvartsi on todettu syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi, siihen ei vielä täysin osata suhtautua riittävän vakavasti. Työn toimeksiantajana toimi Varte Oy.
Opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin nimenomaan kvartsipölyyn. Kvartsipölyä tutkittiin teoreettisista lähtökohdista. Työssä selvitettiin, mitä kvartsipöly on ja minkälaisia ongelmia siitä aiheutuu. Lisäksi selvitettiin keinoja sen poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Opinnäytetyössä suoritettiin pölymittaukset case-kohteessa, Attendo Salpakankaassa. Kyseessä oli uudisrakennus, jonka runko rakennettiin betonielementeistä ja kevyet väliseinät kevytsorabetonielementeistä. Mittausten tavoitteena oli saada konkreettista näyttöä pölyn määrästä ja selvittää, voitiinko erilaisilla toimenpiteillä vaikuttaa pölyn määrään.
Työssä suoritettiin lisäksi kolme asiantuntijahaastattelua teoriatiedon ja pölymittausten tueksi. Haastattelujen tavoitteena oli saada lisää tietoa muun muassa siitä, kuinka hyvin ylipäänsä rakennusalalla tiedostetaan erityisesti kvartsia sisältävän pölyn vaarallisuus, kuinka hyvin pölynhallintaa toteutetaan, miten rakennustyömaan pölyisyyden valvonta käytännössä toimii, erityisesti TR-mittausten osalta, sekä saada lisää tietoa rakentamisen aikaisen pölyisyyden mittauksesta.
Mittaustulosten perusteella ei voitu arvioida tehokkaamman siivouksen vaikuttavan pölyn määrään, mutta tämä johtui todennäköisesti siitä, että alueella ei mittauksien aikana työskennelty niin paljon, että olisi saatu luotettavia tuloksia. Teoriatiedon ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta voitiin kuitenkin osoittaa siivouksen positiivinen merkitys pölyn määrää tarkasteltaessa. Mittaustulosten perusteella nähtiin selvät erot pölyn määrässä ilmanpuhdistimen ollessa käytössä ja tilan ollessa osastoitu.
Teoriatiedon ja mittaustulosten sekä asiantuntijahaastattelujen perusteella keskeisimmät johtopäätökset olivat, että vaikka pölyävä työ ei kestäisi kauaa, tulisi silti käyttää kaikki mahdolliset keinot pölyn poistamiseksi tai sen määrän vähentämiseksi. Vaikka kvartsipölylle löytyi altistumisen raja-arvot, ei niitäkään voida sanoa täysin turvallisiksi johtuen ihmisten yksilöllisistä ominaisuuksista. Rakennustyömaan pölyisyydellä voitiin teoriatiedon ja asiantuntijahaastattelujen perusteella todeta olevan merkitystä myös rakennustyömaan kustannuksiin ja asiakastyytyväisyyteen. The aim of this thesis was to highlight the problems caused by dust during construction, especially quartz dust. The background to the thesis was that although quartz has been found to be a carcinogen, it is not yet fully taken seriously enough. The client of the thesis was Varte Oy.
The thesis focused specifically on quartz dust. Quartz dust was studied on a theoretical basis. The thesis investigated what quartz dust is and what kinds of problems it causes. In addition, ways to eliminate or reduce it were explored.
In the thesis, dust measurements were carried out at the case site, Attendo Salpakangas. It was a new building with a frame made of concrete elements and light partitions made of lightweight aggregate concrete elements. The aim of the measurements was to obtain concrete evidence on the amount of dust and determine whether various measures could affect the amount of dust.
In addition, three expert interviews were conducted to support theoretical knowledge and dust measurements. The aim of the interviews was to obtain more information on, for example, how well the construction industry is aware of the danger of dust, especially quartz-containing dust, how well dust control is implemented, how the monitoring of dust on the construction site works in practice, especially for TR safety inspection and to obtain more information on the measurement of dust during construction.
The measurement results could not be used to estimate the amount of dust affected by more efficient cleaning, but this was probably because not enough work was done in the area during the measurements to provide reliable results. However, based on theoretical knowledge and expert interviews, it was possible to demonstrate the positive significance of cleaning when examining the amount of dust. Based on the measurement results, there were clear differences in the amount of dust when the air purifier was in use and when the space was compartmentalized.
Based on theoretical knowledge and the results of measurements, as well as expert interviews, the main conclusions were that even if the work that causes dust does not take long, all possible means should still be used to remove or reduce the amount of dust. Although exposure limits were found for quartz dust, they cannot be said to be completely safe due to the individual characteristics of humans. Based on theoretical knowledge and expert interviews, the dustiness of the construction site could also be found to have an impact on the costs and customer satisfaction of the construction site.
Opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin nimenomaan kvartsipölyyn. Kvartsipölyä tutkittiin teoreettisista lähtökohdista. Työssä selvitettiin, mitä kvartsipöly on ja minkälaisia ongelmia siitä aiheutuu. Lisäksi selvitettiin keinoja sen poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Opinnäytetyössä suoritettiin pölymittaukset case-kohteessa, Attendo Salpakankaassa. Kyseessä oli uudisrakennus, jonka runko rakennettiin betonielementeistä ja kevyet väliseinät kevytsorabetonielementeistä. Mittausten tavoitteena oli saada konkreettista näyttöä pölyn määrästä ja selvittää, voitiinko erilaisilla toimenpiteillä vaikuttaa pölyn määrään.
Työssä suoritettiin lisäksi kolme asiantuntijahaastattelua teoriatiedon ja pölymittausten tueksi. Haastattelujen tavoitteena oli saada lisää tietoa muun muassa siitä, kuinka hyvin ylipäänsä rakennusalalla tiedostetaan erityisesti kvartsia sisältävän pölyn vaarallisuus, kuinka hyvin pölynhallintaa toteutetaan, miten rakennustyömaan pölyisyyden valvonta käytännössä toimii, erityisesti TR-mittausten osalta, sekä saada lisää tietoa rakentamisen aikaisen pölyisyyden mittauksesta.
Mittaustulosten perusteella ei voitu arvioida tehokkaamman siivouksen vaikuttavan pölyn määrään, mutta tämä johtui todennäköisesti siitä, että alueella ei mittauksien aikana työskennelty niin paljon, että olisi saatu luotettavia tuloksia. Teoriatiedon ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta voitiin kuitenkin osoittaa siivouksen positiivinen merkitys pölyn määrää tarkasteltaessa. Mittaustulosten perusteella nähtiin selvät erot pölyn määrässä ilmanpuhdistimen ollessa käytössä ja tilan ollessa osastoitu.
Teoriatiedon ja mittaustulosten sekä asiantuntijahaastattelujen perusteella keskeisimmät johtopäätökset olivat, että vaikka pölyävä työ ei kestäisi kauaa, tulisi silti käyttää kaikki mahdolliset keinot pölyn poistamiseksi tai sen määrän vähentämiseksi. Vaikka kvartsipölylle löytyi altistumisen raja-arvot, ei niitäkään voida sanoa täysin turvallisiksi johtuen ihmisten yksilöllisistä ominaisuuksista. Rakennustyömaan pölyisyydellä voitiin teoriatiedon ja asiantuntijahaastattelujen perusteella todeta olevan merkitystä myös rakennustyömaan kustannuksiin ja asiakastyytyväisyyteen.
The thesis focused specifically on quartz dust. Quartz dust was studied on a theoretical basis. The thesis investigated what quartz dust is and what kinds of problems it causes. In addition, ways to eliminate or reduce it were explored.
In the thesis, dust measurements were carried out at the case site, Attendo Salpakangas. It was a new building with a frame made of concrete elements and light partitions made of lightweight aggregate concrete elements. The aim of the measurements was to obtain concrete evidence on the amount of dust and determine whether various measures could affect the amount of dust.
In addition, three expert interviews were conducted to support theoretical knowledge and dust measurements. The aim of the interviews was to obtain more information on, for example, how well the construction industry is aware of the danger of dust, especially quartz-containing dust, how well dust control is implemented, how the monitoring of dust on the construction site works in practice, especially for TR safety inspection and to obtain more information on the measurement of dust during construction.
The measurement results could not be used to estimate the amount of dust affected by more efficient cleaning, but this was probably because not enough work was done in the area during the measurements to provide reliable results. However, based on theoretical knowledge and expert interviews, it was possible to demonstrate the positive significance of cleaning when examining the amount of dust. Based on the measurement results, there were clear differences in the amount of dust when the air purifier was in use and when the space was compartmentalized.
Based on theoretical knowledge and the results of measurements, as well as expert interviews, the main conclusions were that even if the work that causes dust does not take long, all possible means should still be used to remove or reduce the amount of dust. Although exposure limits were found for quartz dust, they cannot be said to be completely safe due to the individual characteristics of humans. Based on theoretical knowledge and expert interviews, the dustiness of the construction site could also be found to have an impact on the costs and customer satisfaction of the construction site.