Talousrikosten yhteys konkurssimenettelyihin : miten talousrikollisuutta ennaltaehkäistään konkurssimenettelyn avulla?
Heikkinen, Erin (2026)
Heikkinen, Erin
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156589
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin talousrikosten ja konkurssimenettelyjen välistä yhteyttä. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä tarkoitetaan konkurssimenettelyllä, mitä tarkoitetaan talousrikollisuudella sekä havaita konkurssimenettelyn mahdollistamia keinoja talousrikollisuuden ennaltaehkäisyksi tulevaisuudessa. Aihe rajattiin tarkastelemaan tutkimusongelmaa osakeyhtiöiden näkökulmasta, ja työ toteutettiin ilman toimeksiantajaa.
Aiheen ajankohtaisuutta, merkittävyyttä sekä työelämälähtöisyyttä perusteltiin konkurssien laajalla yhteiskunnallisella vaikutuksella. Konkurssien määrän kasvaessa vuotuisesti ja talousrikollisuuden lisääntyessä tutkimusongelmalla on laaja yhteiskunnallinen intressi, joka koskettaa erityisesti julkista taloutta, työmarkkinoita sekä yritystoiminnan luotettavuutta.
Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi työhön rakennettiin teoreettinen tietoperusta, jossa avattiin tutkimuksen kannalta relevantteja käsitteitä, kuten konkurssimenettelyä ja talousrikollisuutta. Luotettavaa tietoa kerättiin pääosin oikeuskirjallisuudesta, lainsäädännöstä sekä tieteellisistä tutkimuksista.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, sillä sen avulla saatiin syvempi ymmärrys tutkittavan aiheen ominaisuuksista ja merkityksistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka avulla saatiin asiantuntevaa ja relevanttia tietoa tutkimusongelman selvittämisen kannalta. Haastattelun perusteella saadut tutkimustulokset vahvistivat tietoperustan avulla kerättyä tietoa ja niiden välillä voitiin havaita selvä yhteneväisyys. Tutkimustuloksien avulla saatiin syvempää ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sekä hahmotus sen monimuotoisuudesta ja ilmenemismuodoista laajassa kontekstissa.
Tutkimustulokset osoittivat talousrikollisuuden ja konkurssien välillä olevan vähintäänkin osittainen yhteys. Arviolta 10–20 prosentissa konkurssiyhtiöistä esiintyy rikosepäilyjä, joista yleisimpiä ovat velallisen epärehellisyys ja kirjanpitorikokset. Tutkimustulosten perusteella havaittiin konkurssimenettelyn tarjoavan keinoja eritoten talousrikollisuuden havaitsemiseen, mutta myös osittaiseen ennaltaehkäisyyn. Keskeisiksi ennaltaehkäiseviksi prosesseiksi havaittiin pesänhoitajan velvollisuus tehdä tutkintapyyntö, erityistarkastuksen teettäminen, julkisselvitys sekä liiketoimintakielto. Ennaltaehkäisevän vaikuttavuuden todettiin kuitenkin olevan riippuvainen resursseista, minkä vuoksi vähävaraisten konkurssipesien osalta rikosepäilyjen selvittäminen voi jäädä rajalliseksi.
Yhteenvetona todettiin, että talousrikollisuuden ja konkurssimenettelyjen välillä on havaittavissa yhteys. Lisäksi todettiin konkurssimenettelyn toimivan merkittävänä prosessina talousrikollisuuden paljastamisessa, mutta sen tehostamiseksi vaadittaisiin kehittämistoimenpiteitä.
Aiheen ajankohtaisuutta, merkittävyyttä sekä työelämälähtöisyyttä perusteltiin konkurssien laajalla yhteiskunnallisella vaikutuksella. Konkurssien määrän kasvaessa vuotuisesti ja talousrikollisuuden lisääntyessä tutkimusongelmalla on laaja yhteiskunnallinen intressi, joka koskettaa erityisesti julkista taloutta, työmarkkinoita sekä yritystoiminnan luotettavuutta.
Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi työhön rakennettiin teoreettinen tietoperusta, jossa avattiin tutkimuksen kannalta relevantteja käsitteitä, kuten konkurssimenettelyä ja talousrikollisuutta. Luotettavaa tietoa kerättiin pääosin oikeuskirjallisuudesta, lainsäädännöstä sekä tieteellisistä tutkimuksista.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, sillä sen avulla saatiin syvempi ymmärrys tutkittavan aiheen ominaisuuksista ja merkityksistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka avulla saatiin asiantuntevaa ja relevanttia tietoa tutkimusongelman selvittämisen kannalta. Haastattelun perusteella saadut tutkimustulokset vahvistivat tietoperustan avulla kerättyä tietoa ja niiden välillä voitiin havaita selvä yhteneväisyys. Tutkimustuloksien avulla saatiin syvempää ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sekä hahmotus sen monimuotoisuudesta ja ilmenemismuodoista laajassa kontekstissa.
Tutkimustulokset osoittivat talousrikollisuuden ja konkurssien välillä olevan vähintäänkin osittainen yhteys. Arviolta 10–20 prosentissa konkurssiyhtiöistä esiintyy rikosepäilyjä, joista yleisimpiä ovat velallisen epärehellisyys ja kirjanpitorikokset. Tutkimustulosten perusteella havaittiin konkurssimenettelyn tarjoavan keinoja eritoten talousrikollisuuden havaitsemiseen, mutta myös osittaiseen ennaltaehkäisyyn. Keskeisiksi ennaltaehkäiseviksi prosesseiksi havaittiin pesänhoitajan velvollisuus tehdä tutkintapyyntö, erityistarkastuksen teettäminen, julkisselvitys sekä liiketoimintakielto. Ennaltaehkäisevän vaikuttavuuden todettiin kuitenkin olevan riippuvainen resursseista, minkä vuoksi vähävaraisten konkurssipesien osalta rikosepäilyjen selvittäminen voi jäädä rajalliseksi.
Yhteenvetona todettiin, että talousrikollisuuden ja konkurssimenettelyjen välillä on havaittavissa yhteys. Lisäksi todettiin konkurssimenettelyn toimivan merkittävänä prosessina talousrikollisuuden paljastamisessa, mutta sen tehostamiseksi vaadittaisiin kehittämistoimenpiteitä.
