Kestävyysraportoinnin datan saanti ja varmennus
Perquku, Gramoz (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166739
Tiivistelmä
Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaan EU:lla toimivien suuryhtiöiden tulisi julkaista ensimmäiset kestävyysraportoinnit vuonna 2025. Tämä on kuitenkin lykkääntynyt EU:n Omnibus ehdotuksen myötä vuoteen 2027. Yhtiöiden kestävyysraportointien muuttuessa vakinaiseksi tilintarkastuksessa halusin selvittää kestävyysraportointitarkastajien käytännön työssä liittyvää kestävyysraportoinnin datan saantia sekä varmennusta.
Tutkimuksen alaongelmiksi muodostuivat: Miten luotettavat ovat yhtiöiden käyttämät tunnusluvut ja mittarit kestävyysraportoinnissa? Millä tasolla koette datan laadun olevan nyt ja siihen liittyen onko yhtiöiden siirtymässä kestävyysraportointidirektiivissä ollut haasteita luotettavan datan saannin kannalta? Mitkä ovat suurimmat haasteet yrityksillä datan keruussa ja raportoinnissa? millä varmennustoimilla varmistetaan saadun datan luotettavuus? mitä datatyökaluja yhtiöt käyttävät datan keräämistä kestävyysraportointia varten? Tutkimus toteutettiin syksyllä 2025 ja jatkui kevääseen 2026 asti. Tutkimuksessa on käytetty tekoälyä lähteiden etsimiseen, sekä kappaleen 7.1.3 johtopäätöksien muotoiluun akateemisempaan muotoon.
Tutkimuksen tietoperustassa käsiteltiin ensin itse kestävyysraportointia, sekä kestävyysraportoinnin pohjalla olevia ESG-käsitteitä sekä kaksoisolennaisuutta. Tästä johdan tietoperustaan toiseen osaan, jossa käsitellään kestävyysraportointimittareita. Tämän kohdan, sekä siitä johdettujen alalukujen tarkoituksena on käsitellä mitä standardeja ja mittareita käytetään itse kestävyysraportointidatan tuottamiseen. Koska CSRD:n liittyviä mittareita ja standardeja on useampia, halusin tehdä osiosta mahdollisimman helppolukuisen sekä rajasin käytettyjä standardeja ESRS:n standardeihin, jotka ovat kattavimmat, tunnetuimmat sekä käytetyimmät kestävyysraportoinnin mittareita.
Tutkimuksen menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin anonyymin Webropol-kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen vastaajat olivat työskentelemässäni tilintarkastusyhteisössä olevia kestävyysraportointitarkastustiimin jäseniä, jotka pystyivät kertomaan kestävyysraportointitarkastuksen käytännön työstä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että yhtiöiden tuottaman kestävyysraportointidatan kohtalainen taso ovat yhtiöillä saavutettavissa kestävyysraportointitarkastajien rajoitetun varmuuden periaatteen mukaisesti. Yhtiöillä on kuitenkin vielä paranemisen varaa kestävyysraportointidatan tuottamiseen kestävyysraportointitarkastajille. Suurimmat koetut haasteet olivat esimerkiksi virheelliset laskentakäytännöt, raportoinnin aikataulupaineet, vaihtelevat raportointitavat ja erilaiset yhtiöiden käyttämät IT-järjestelmät sekä manuaalinen datan käsittely kestävyysraportointivelvollisten yhtiöiden puolelta.
Tutkimuksen alaongelmiksi muodostuivat: Miten luotettavat ovat yhtiöiden käyttämät tunnusluvut ja mittarit kestävyysraportoinnissa? Millä tasolla koette datan laadun olevan nyt ja siihen liittyen onko yhtiöiden siirtymässä kestävyysraportointidirektiivissä ollut haasteita luotettavan datan saannin kannalta? Mitkä ovat suurimmat haasteet yrityksillä datan keruussa ja raportoinnissa? millä varmennustoimilla varmistetaan saadun datan luotettavuus? mitä datatyökaluja yhtiöt käyttävät datan keräämistä kestävyysraportointia varten? Tutkimus toteutettiin syksyllä 2025 ja jatkui kevääseen 2026 asti. Tutkimuksessa on käytetty tekoälyä lähteiden etsimiseen, sekä kappaleen 7.1.3 johtopäätöksien muotoiluun akateemisempaan muotoon.
Tutkimuksen tietoperustassa käsiteltiin ensin itse kestävyysraportointia, sekä kestävyysraportoinnin pohjalla olevia ESG-käsitteitä sekä kaksoisolennaisuutta. Tästä johdan tietoperustaan toiseen osaan, jossa käsitellään kestävyysraportointimittareita. Tämän kohdan, sekä siitä johdettujen alalukujen tarkoituksena on käsitellä mitä standardeja ja mittareita käytetään itse kestävyysraportointidatan tuottamiseen. Koska CSRD:n liittyviä mittareita ja standardeja on useampia, halusin tehdä osiosta mahdollisimman helppolukuisen sekä rajasin käytettyjä standardeja ESRS:n standardeihin, jotka ovat kattavimmat, tunnetuimmat sekä käytetyimmät kestävyysraportoinnin mittareita.
Tutkimuksen menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin anonyymin Webropol-kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen vastaajat olivat työskentelemässäni tilintarkastusyhteisössä olevia kestävyysraportointitarkastustiimin jäseniä, jotka pystyivät kertomaan kestävyysraportointitarkastuksen käytännön työstä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että yhtiöiden tuottaman kestävyysraportointidatan kohtalainen taso ovat yhtiöillä saavutettavissa kestävyysraportointitarkastajien rajoitetun varmuuden periaatteen mukaisesti. Yhtiöillä on kuitenkin vielä paranemisen varaa kestävyysraportointidatan tuottamiseen kestävyysraportointitarkastajille. Suurimmat koetut haasteet olivat esimerkiksi virheelliset laskentakäytännöt, raportoinnin aikataulupaineet, vaihtelevat raportointitavat ja erilaiset yhtiöiden käyttämät IT-järjestelmät sekä manuaalinen datan käsittely kestävyysraportointivelvollisten yhtiöiden puolelta.