Lasten liikkumisen integroiminen oppiaineisiin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tapaustutkimuksena yhden viidesluokan lasten liikunta-aktiivisuutta sekä mahdollisuuksia integroida liikkumista osaksi kouluopetusta, erityisesti matematiikan opetukseen. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka aktiivisesti viidesluokkalaiset liikkuvat yhdessä koululuokassa sekä millaisia kokemuksia heillä on liikkumisesta koulussa. Lisäksi tarkasteltiin, millä tavoin liikunnallisia menetelmiä voidaan hyödyntää opetuksessa oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Matematiikan ja liikkumisen yhdistäminen auttaa kinesteettisiä lapsia. Tällainen aineyhdistelmä auttaa usein myös lapsen motivaatiotason säilyttämisessä. Teoreettinen viitekehys käsitteli lasten fyysisen aktiivisuuden merkitystä. Lisäksi teoriassa käsitellään liikkumisen eheytystä matematiikkaan, koska valtakunnallisesti tulee lakiin muutos liikkumisen lisäämisestä kouluun. Tutkimus tehtiin pääosin laadullisesti. Oppilailla oli käytössä päiväkirja - malli ja opettajille tehtiin teemahaastattelu. Lisäksi liikkumista lisättiin toiminnallisilla oppitunneilla. Tuloksista käy ilmi koulun merkitystä lasten liikkumisen edistäjänä. Liikkumisen integroiminen oppitunneille esimerkiksi leikkien avulla voi lisätä oppilaiden aktiivisuutta, motivaatiota ja myönteisiä kokemuksia oppimisesta. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että alle kolmannes lapsista saavuttaa suositellun päivittäisen liikkumismäärän. Tutkimusten mukaan liikkumisen lisääminen koulupäivää voi auttaa positiivisesti oppimista, keskittymiskykyä sekä lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt viime vuosina elinympäristön muutosten ja digitaalisten laitteiden lisääntymisen myötä. Terveyden kannalta riittävä päivittäinen liikkuminen on keskeinen tekijä lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Koulu on kodin ohella tärkeä ympäristö lasten terveyttä edistävien elämäntapojen muodostumisessa. Yksilöllä itsellään on tärkein rooli siinä, haluaako hän lisätä vai vähentää omaa liikkumistaan. Tämä tunne lisää tai vähentää liikkumista. Lapsen oma halu liikkumiseen tuottaa parhaiten liikettä ja lapset liikkuvat luonnostaan. Lapset liikkuivat tutkimusviikon aikana eniten vapaa-ajallaan. Jos liikkuminen tuntuu epämiellyttävältä, ei sitä tule jatkettua. Lapset ovat riippuvaisia aikuisen tuesta. Ilman tukea nykylapset saattavat kovin helposti ottaa digilaitteen käteensä ja uppoutua siihen. Ihmiset urautuvat asioihin ja lapsena saatu fyysisesti aktiivinen elämäntapa sekä malli liikkumisesta kantaa myös useimmiten aikuisikään.