Vierihoidon vaatimukset Mustialan navetassa
Palosaari, Mia (2026)
Palosaari, Mia
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166633
Tiivistelmä
Vierihoito kiinnostaa tutkijoita, tilallisia sekä kuluttajia. Vierihoidossa vasikka viettää enemmän kuin vuorokauden tai kaksi oman emänsä tai toisen aikuisen lehmän kanssa. Saksassa tuotteita markkinoidaan jo pidennetyllä vierihoidolla. On useita eri tapoja toteuttaa vierihoitoa ja käytännöt ovatkin tilakohtaisia.
Tuotantorakennusten toiminnallinen muuttaminen aiheuttaa aina selvitystyötä. Eläintuotannossa on sen toimintaa velvoittavia lakeja ja asetuksia. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten pykälät, asetukset ja ehdot vaikuttavat toimintaympäristöön toimintamallien muuttuessa.
Navetan toiminnallisuutta on verrattu erilaisiin vierihoitomalleihin ja mietitty millaisia vierihoitomalleja tuotantotilat mahdollistavat. Työn tilaajana on opetus- ja tutkimusmaatilan Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan navetta. Navetan pohjapiirros ja toiminnallisuus rajasivat mahdollisuudet kokoaikaiseen vierihoitoon sekä imettäjälehmiin. Vierihoito-osastoiksi harkittiin vasikkalaa, rehukeittiötä, umpilehmien osastoa, automaattilypsy- sekä takakierto- ja asemaryhmien osastoja. Molemmista vierimalleista laskettiin pinta-alan vähimmäisvaatimus sekä niiden puitteissa mahdollinen vierihoidon kesto. Vierihoito laskee meijeriin lähetettävän maidon määrää joko lehmien poistoilla osastoilta tai vasikoiden siirtyessä vapaaseen imemiseen aiemmasta rajoitetusta maitojuotosta.
Vierihoidon kesto riippuu siihen valitun osaston resursseista. Yleisimmin eläinmäärää osastoittain rajoittaa ruokintapöydän pituus. Tilalla syntyy vuodessa noin 90 vasikkaa, joista vierihoidettaessa vain tilalle jäävät lypsykarjarotuiset lehmävasikat, mahdollistetaan niille pidempi vierihoitoaika. Poikimakarsinassa voidaan vierihoitaa imettäjälehmällä kolme vasikkaa ja kahdella imettäjälehmällä kuusi vasikkaa, tai emiä vasikoineen karsinassa voi olla viisi kappaletta. Vierihoidon kesto vaihtelee 12–68 vuorokauden välillä riippuen vasikoiden määrästä. Automaattilypsyosastolla vasikoiden määrää rajoittaa niille rajatun tilan lisäksi ruokintapöydän pituus, jolloin vasikoita voi nykyisen 59 lehmän lisäksi olla enintään 23, jolloin vierihoidon kesto vasikoiden kokonaismäärän mukaan on 93–262 vuorokautta. Takakierto mahdollistaa 10–13 emää vasikkansa kanssa 40–148 vuorokauden ajan tai 12–20 vasikkaa imettäjälehmillä 48–228 vuorokauden ajan. Vasikkalaa, umpilehmäosastoa ja rehukeittiötä ei ole järkevää muuttaa vierihoitoon sopiviksi, vaikka vierihoito niissä olisi mahdollista.
Tuotantorakennusten toiminnallinen muuttaminen aiheuttaa aina selvitystyötä. Eläintuotannossa on sen toimintaa velvoittavia lakeja ja asetuksia. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten pykälät, asetukset ja ehdot vaikuttavat toimintaympäristöön toimintamallien muuttuessa.
Navetan toiminnallisuutta on verrattu erilaisiin vierihoitomalleihin ja mietitty millaisia vierihoitomalleja tuotantotilat mahdollistavat. Työn tilaajana on opetus- ja tutkimusmaatilan Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan navetta. Navetan pohjapiirros ja toiminnallisuus rajasivat mahdollisuudet kokoaikaiseen vierihoitoon sekä imettäjälehmiin. Vierihoito-osastoiksi harkittiin vasikkalaa, rehukeittiötä, umpilehmien osastoa, automaattilypsy- sekä takakierto- ja asemaryhmien osastoja. Molemmista vierimalleista laskettiin pinta-alan vähimmäisvaatimus sekä niiden puitteissa mahdollinen vierihoidon kesto. Vierihoito laskee meijeriin lähetettävän maidon määrää joko lehmien poistoilla osastoilta tai vasikoiden siirtyessä vapaaseen imemiseen aiemmasta rajoitetusta maitojuotosta.
Vierihoidon kesto riippuu siihen valitun osaston resursseista. Yleisimmin eläinmäärää osastoittain rajoittaa ruokintapöydän pituus. Tilalla syntyy vuodessa noin 90 vasikkaa, joista vierihoidettaessa vain tilalle jäävät lypsykarjarotuiset lehmävasikat, mahdollistetaan niille pidempi vierihoitoaika. Poikimakarsinassa voidaan vierihoitaa imettäjälehmällä kolme vasikkaa ja kahdella imettäjälehmällä kuusi vasikkaa, tai emiä vasikoineen karsinassa voi olla viisi kappaletta. Vierihoidon kesto vaihtelee 12–68 vuorokauden välillä riippuen vasikoiden määrästä. Automaattilypsyosastolla vasikoiden määrää rajoittaa niille rajatun tilan lisäksi ruokintapöydän pituus, jolloin vasikoita voi nykyisen 59 lehmän lisäksi olla enintään 23, jolloin vierihoidon kesto vasikoiden kokonaismäärän mukaan on 93–262 vuorokautta. Takakierto mahdollistaa 10–13 emää vasikkansa kanssa 40–148 vuorokauden ajan tai 12–20 vasikkaa imettäjälehmillä 48–228 vuorokauden ajan. Vasikkalaa, umpilehmäosastoa ja rehukeittiötä ei ole järkevää muuttaa vierihoitoon sopiviksi, vaikka vierihoito niissä olisi mahdollista.
