Työntekijöiden näkemyksiä liikunnan merkityksestä psyykkiseen työhyvinvointiin sosiaalialalla
Rantanen, Mari-Anne (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604186864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604186864
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kokonaiskuvaa siitä, miten liikunta vaikuttaa sosiaalialalla työskentelevien psyykkiseen työhyvinvointiin. Tulokset perustuvat sosiaalialalla työskentelevien omiin näkemyksiin sekä kokemuksiin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, jonka avulla pyrittiin saamaan vastaus tutkimuskysymykseen: Miten liikunta vaikuttaa sosiaalialalla työskentelevien psyykkiseen työhyvinvointiin, heidän omien kokemustensa perusteella? Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta liikunnan merkitystä ihmisen psyykkiselle työhyvinvoinnille. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa, sillä aineistoa ei haluttu sitoa vain yhteen sosiaalialan ammattiryhmään.
Tietoperustassa käsiteltiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat työn psyykkiseen kuormitukseen.
Käsitteinä avattiin liikunnan yhteyttä psyykkiseen työhyvinvointiin sekä jaksamiseen, aikuisen liikuntasuosituksia, keinoja integroida liikuntaa arkeen, psyykkistä työhyvinvointia, työssä jaksamista sekä yleisesti työhyvinvointia sosiaalialla. Näiden määrittelyyn on muun muassa käytetty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksia ja tuloksia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon sisältyi määrällinen osuus, sillä tutkimuksen tulokset saatiin pääosin numeerisena tietona. Aineisto kerättiin lumipallo-otannan avulla, ja kyselyyn ovat oletettavasti vastanneet sosiaalialla eri toimissa työskentelevät. Analyysimenetelmänä avoimien kysymysten vastauksien tuottamassa aineistossa hyödynnettiin teemoittelua.
Analyysin yläteemaksi muodostui psyykkinen hyvinvointi. Siitä ilmenneet alateemat olivat psyykkinen palautuminen, fyysisen ja psyykkisen jaksamisen vahvistuminen sekä hyvinvoinnin ja mielialan koheneminen. Tuloksissa oli paljon yhtäläisyyksiä siinä, kokivatko vastaajat liikunnan tukevan palautumista työn psyykkisestä kuormituksesta. Tulokset osoittivat, että vastaajat kokevat liikunnan olevan merkityksellinen tekijä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikunnan on koettu vievän ajatuksia pois työstä, vähentävän stressiä sekä nostavan vireystilaa. Useat vastaajat kuvasivat liikunnan myös olevan kivaa ja tuovan hyvää oloa.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että sosiaalialalla työskentelevät kokevat liikunnan merkityksellisenä aspektina psyykkisen mutta myös fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus täyttyivät kyselyn pienestä otannasta huolimatta, ja tulosten yhteneväisyys tietoperustan sekä aiempien tutkimusten kanssa vahvistavat tavoitteen toteutumista. Jatkotutkimuksena on tarpeen selvittää aihetta suuremmalle otannalle sosiaalialla työskenteleviä. Opinnäytetyön jatkumona voisi kehittää toiminnallisen suunnitelman liikunnan integroimisesta työpäiviin. The purpose of this thesis was to gain overall understanding of how physical exercise affects the mental well-being of people working in the social services sector. The results are based on the personal views and experiences of people working in the social services sector. The data for the thesis were collected through a Webropol survey which aimed to answer the research question: How does physical exercise affect the mental well-being of social services employees, based on their own experiences? The goal of the thesis was to increase awareness of the significance of exercise for an individual’s mental well-being.
The theoretical framework addressed key factors that influence mental workload at work and examined the connection between physical exercise and psychological well-being, physical activity recommendations for adults, ways to integrate exercise into everyday life, psychological well-being at work, coping at work, and workplace well-being in the social services sector. The theoretical framework was based on studies and research of the Ministry of Social Affairs and Health and Finnish Institute of Occupational Health among other things. The thesis was conducted as a qualitative study with quantitative components, as the results consisted mainly of numerical data. The data were collected using snowball sampling, and the respondents were presumably employees working in various roles within the social services sector. Thematic analysis was used to analyze the material obtained through the open-ended questions of the survey.
The main theme that emerged from the analysis was psychological well-being. The subthemes were psychological recovery, enhanced physical and psychological coping capacity and improved well-being and mood. The respondents had similar experiences on how physical exercise supports recovery from psychological workload. The findings indicate that respondents consider physical exercise to be a meaningful factor in overall well-being. Exercise was perceived to help people take their minds off work, to reduce stress and increase alertness. Many respondents also described exercise as being fun and enhancing well-being.
The conclusions showed that employees in the social services sector perceive physical exercise as a significant aspect both in psychological and physical well-being. The goal and purpose of the thesis were met despite the small sample of survey respondents. The consistency of the results with the theoretical framework and previous research support the achievement of the goal. Further research is needed with a larger sample of social sector employees. As continuation of this thesis, a functional plan for how to integrate physical activity into workdays could be developed.
Tietoperustassa käsiteltiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat työn psyykkiseen kuormitukseen.
Käsitteinä avattiin liikunnan yhteyttä psyykkiseen työhyvinvointiin sekä jaksamiseen, aikuisen liikuntasuosituksia, keinoja integroida liikuntaa arkeen, psyykkistä työhyvinvointia, työssä jaksamista sekä yleisesti työhyvinvointia sosiaalialla. Näiden määrittelyyn on muun muassa käytetty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksia ja tuloksia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon sisältyi määrällinen osuus, sillä tutkimuksen tulokset saatiin pääosin numeerisena tietona. Aineisto kerättiin lumipallo-otannan avulla, ja kyselyyn ovat oletettavasti vastanneet sosiaalialla eri toimissa työskentelevät. Analyysimenetelmänä avoimien kysymysten vastauksien tuottamassa aineistossa hyödynnettiin teemoittelua.
Analyysin yläteemaksi muodostui psyykkinen hyvinvointi. Siitä ilmenneet alateemat olivat psyykkinen palautuminen, fyysisen ja psyykkisen jaksamisen vahvistuminen sekä hyvinvoinnin ja mielialan koheneminen. Tuloksissa oli paljon yhtäläisyyksiä siinä, kokivatko vastaajat liikunnan tukevan palautumista työn psyykkisestä kuormituksesta. Tulokset osoittivat, että vastaajat kokevat liikunnan olevan merkityksellinen tekijä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikunnan on koettu vievän ajatuksia pois työstä, vähentävän stressiä sekä nostavan vireystilaa. Useat vastaajat kuvasivat liikunnan myös olevan kivaa ja tuovan hyvää oloa.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että sosiaalialalla työskentelevät kokevat liikunnan merkityksellisenä aspektina psyykkisen mutta myös fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus täyttyivät kyselyn pienestä otannasta huolimatta, ja tulosten yhteneväisyys tietoperustan sekä aiempien tutkimusten kanssa vahvistavat tavoitteen toteutumista. Jatkotutkimuksena on tarpeen selvittää aihetta suuremmalle otannalle sosiaalialla työskenteleviä. Opinnäytetyön jatkumona voisi kehittää toiminnallisen suunnitelman liikunnan integroimisesta työpäiviin.
The theoretical framework addressed key factors that influence mental workload at work and examined the connection between physical exercise and psychological well-being, physical activity recommendations for adults, ways to integrate exercise into everyday life, psychological well-being at work, coping at work, and workplace well-being in the social services sector. The theoretical framework was based on studies and research of the Ministry of Social Affairs and Health and Finnish Institute of Occupational Health among other things. The thesis was conducted as a qualitative study with quantitative components, as the results consisted mainly of numerical data. The data were collected using snowball sampling, and the respondents were presumably employees working in various roles within the social services sector. Thematic analysis was used to analyze the material obtained through the open-ended questions of the survey.
The main theme that emerged from the analysis was psychological well-being. The subthemes were psychological recovery, enhanced physical and psychological coping capacity and improved well-being and mood. The respondents had similar experiences on how physical exercise supports recovery from psychological workload. The findings indicate that respondents consider physical exercise to be a meaningful factor in overall well-being. Exercise was perceived to help people take their minds off work, to reduce stress and increase alertness. Many respondents also described exercise as being fun and enhancing well-being.
The conclusions showed that employees in the social services sector perceive physical exercise as a significant aspect both in psychological and physical well-being. The goal and purpose of the thesis were met despite the small sample of survey respondents. The consistency of the results with the theoretical framework and previous research support the achievement of the goal. Further research is needed with a larger sample of social sector employees. As continuation of this thesis, a functional plan for how to integrate physical activity into workdays could be developed.