Yhdessä soiden : musiikin mahdollisuuksia päiväkodin arjessa
Yli-Pekkala, Sanni (2026)
Yli-Pekkala, Sanni
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206934
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan musiikin roolia päiväkodin arjessa ja sen vaikutusta varhaiskasvatuksen toimintaan. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka usein ja millä tavoin musiikkia hyödynnetään päiväkodissa sekä miten varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa musiikkituokioita. Erityisesti tarkastellaan musiikin käytön spontaaniuden ja suunnitelmallisuuden välistä suhdetta. Lisäksi tutkitaan, miten valmiiksi äänitetyn musiikin toistaminen teknologian, kuten puhelimen tai tabletin avulla, vaikuttaa päiväkodin musiikkikasvatukseen ja lasten osallistumismahdollisuuksiin.
Tulosten pohjalta pyritään tarjoamaan konkreettisia ideoita ja suosituksia musiikkikasvatuksen kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta ja aktiivista toimijuutta musiikillisissa tilanteissa sekä edistää musiikin luontevaa integroitumista osaksi päiväkodin arkea.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena päiväkodissa työskentelevälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle eri puolilla Suomea. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti teemallisen analyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että musiikki on merkittävä mutta osin alihyödynnetty pedagoginen väline varhaiskasvatuksen arjessa. Musiikkia käytetään sekä suunnitelluissa tuokioissa että spontaanisti arjen tilanteissa, kuten siirtymissä ja vuorovaikutustilanteissa. Erityisesti omaehtoinen laulaminen koettiin luontevaksi ja helposti toteutettavaksi tavaksi tukea lasten osallisuutta, vuorovaikutusta ja tunneilmaisua. Digitaalisten ja äänitettyjen musiikkimateriaalien käyttö nähtiin hyödyllisenä tukena tietyissä tilanteissa, mutta niiden liiallinen käyttö herätti huolta lasten aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen vähentymisestä. Tulokset korostavat henkilöstön osaamisen, rohkaisun ja musiikkikasvatusta tukevien rakenteiden merkitystä musiikin pedagogisen potentiaalin hyödyntämisessä varhaiskasvatuksessa.
Tulosten pohjalta pyritään tarjoamaan konkreettisia ideoita ja suosituksia musiikkikasvatuksen kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta ja aktiivista toimijuutta musiikillisissa tilanteissa sekä edistää musiikin luontevaa integroitumista osaksi päiväkodin arkea.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena päiväkodissa työskentelevälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle eri puolilla Suomea. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti teemallisen analyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että musiikki on merkittävä mutta osin alihyödynnetty pedagoginen väline varhaiskasvatuksen arjessa. Musiikkia käytetään sekä suunnitelluissa tuokioissa että spontaanisti arjen tilanteissa, kuten siirtymissä ja vuorovaikutustilanteissa. Erityisesti omaehtoinen laulaminen koettiin luontevaksi ja helposti toteutettavaksi tavaksi tukea lasten osallisuutta, vuorovaikutusta ja tunneilmaisua. Digitaalisten ja äänitettyjen musiikkimateriaalien käyttö nähtiin hyödyllisenä tukena tietyissä tilanteissa, mutta niiden liiallinen käyttö herätti huolta lasten aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen vähentymisestä. Tulokset korostavat henkilöstön osaamisen, rohkaisun ja musiikkikasvatusta tukevien rakenteiden merkitystä musiikin pedagogisen potentiaalin hyödyntämisessä varhaiskasvatuksessa.
