KUNNOSSAPIDON JA ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 1980-LUVUN TALOSSA
Kauppinen, Kari (2026)
Kauppinen, Kari
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206979
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohderakennuksena oli Pieksämäellä sijaitseva 1988 valmistunut omakotitalo, jonka lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys. Ilmanvaihto
on koneellinen poistoilmanvaihto. Työllä tavoiteltiin vastausta seuraavaan ongelmaan: Mitkä ovat kunnossapidon ja energiatehokkuuden edistämissuunnitelman haasteet 1980-luvun talossa ja millaisia vaikutuksia suunnitelluilla toimenpiteillä on?
Opinnäytetyössä tarkasteltiin neljää eri energiatehokkuustoimenpidettä, jotka
ovat: 1.) maalämpö, 2.) aurinkosähkö, 3.) ikkunoiden ja ovien nykyaikaistaminen ja 4.) koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto LTO:lla. Työssä käytiin läpi,
mitkä ovat eri energiatehokkuustoimenpiteiden laitteiden toimintaperiaatteet
sekä mitä tulee ottaa huomioon kyseisten laitteiden sijoituksessa. Rakennuksen energiatehokkuutta mitattiin E-luvun avulla, eli rakennuksesta laadittiin
energiatodistus, josta selvisi rakennuksen laskennallinen energiankulutus.
Energiatodistus laadittiin laskentapalvelut.fi-laskentasovellusta hyödyntäen.
Samaa sovellusta hyödyntäen selvitettiin myös, kuinka paljon eri energiatehokkuustoimenpiteet vähensivät energiankulutusta ja mikä oli muutos energialuokkaan. Energiankulutuksen, arvioidun sähkön hinnan ja kotitalousvähennyksen avulla laskettiin jokaisen energiatehokkuustoimenpiteen takaisinmaksuajat.
Kohderakennuksen E-luvuksi laskettiin nykytilanteessa 251 kWhE/m^2vuosi.
Energialuokaksi muodostui E-luokka. E-luvuksi syntyi yksikössä
kWhE/m^2vuosi maalämmölle 125, aurinkosähkölle 220, ikkunoille ja oville
223 ja LTO:lle 181. Maalämmössä energialuokka muuttui luokkaan C ja
muissa toimenpiteissä luokkaan D. Takaisinmaksuajat vuosissa olivat: maalämmöllä 16,4, aurinkosähkössä 35,9, ikkunoissa ja ovissa 30,5 ja LTO:ssa
7,5. Johtopäätöksenä on, että kaikki suunnitellut toimenpiteet ovat kannattavia, paitsi aurinkosähkö on harkinnanvarainen.
Työstä hyötyy kohderakennuksen asukkaat sekä muut vastaavanlaisessa rakennuksessa asuvat. Koska energianhinnan kehitystä ei voi tarkasti ennustaa,
on muistettava, että saadut arviot ovat vain arvioita sekä saadut tulokset laskennallisia.
on koneellinen poistoilmanvaihto. Työllä tavoiteltiin vastausta seuraavaan ongelmaan: Mitkä ovat kunnossapidon ja energiatehokkuuden edistämissuunnitelman haasteet 1980-luvun talossa ja millaisia vaikutuksia suunnitelluilla toimenpiteillä on?
Opinnäytetyössä tarkasteltiin neljää eri energiatehokkuustoimenpidettä, jotka
ovat: 1.) maalämpö, 2.) aurinkosähkö, 3.) ikkunoiden ja ovien nykyaikaistaminen ja 4.) koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto LTO:lla. Työssä käytiin läpi,
mitkä ovat eri energiatehokkuustoimenpiteiden laitteiden toimintaperiaatteet
sekä mitä tulee ottaa huomioon kyseisten laitteiden sijoituksessa. Rakennuksen energiatehokkuutta mitattiin E-luvun avulla, eli rakennuksesta laadittiin
energiatodistus, josta selvisi rakennuksen laskennallinen energiankulutus.
Energiatodistus laadittiin laskentapalvelut.fi-laskentasovellusta hyödyntäen.
Samaa sovellusta hyödyntäen selvitettiin myös, kuinka paljon eri energiatehokkuustoimenpiteet vähensivät energiankulutusta ja mikä oli muutos energialuokkaan. Energiankulutuksen, arvioidun sähkön hinnan ja kotitalousvähennyksen avulla laskettiin jokaisen energiatehokkuustoimenpiteen takaisinmaksuajat.
Kohderakennuksen E-luvuksi laskettiin nykytilanteessa 251 kWhE/m^2vuosi.
Energialuokaksi muodostui E-luokka. E-luvuksi syntyi yksikössä
kWhE/m^2vuosi maalämmölle 125, aurinkosähkölle 220, ikkunoille ja oville
223 ja LTO:lle 181. Maalämmössä energialuokka muuttui luokkaan C ja
muissa toimenpiteissä luokkaan D. Takaisinmaksuajat vuosissa olivat: maalämmöllä 16,4, aurinkosähkössä 35,9, ikkunoissa ja ovissa 30,5 ja LTO:ssa
7,5. Johtopäätöksenä on, että kaikki suunnitellut toimenpiteet ovat kannattavia, paitsi aurinkosähkö on harkinnanvarainen.
Työstä hyötyy kohderakennuksen asukkaat sekä muut vastaavanlaisessa rakennuksessa asuvat. Koska energianhinnan kehitystä ei voi tarkasti ennustaa,
on muistettava, että saadut arviot ovat vain arvioita sekä saadut tulokset laskennallisia.
