Rakennushankkeiden ympäristömerkit ja -luokitukset rakennusurakoitsijan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin rakennushankkeissa käytettäviä ympäristömerkkejä ja -luokituksia rakennusurakoitsijan näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä vaatimuksia uusi rakentamislaki asettaa rakennusyritykselle ja miten nämä vaatimukset vaikuttavat rakennusurakoitsijan käytännön työhön. Lisäksi työssä selvitettiin, mitä vaatimuksia vapaaehtoiset ympäristömerkit ja -luokitukset, kuten Joutsenmerkki, Rakennustiedon ympäristöluokitus, LEED ja BREEAM, asettavat rakennusyritykselle sekä miten nämä vaatimukset vaikuttavat rakennusurakoitsijan käytännön työhön.

Aineistona käytettiin rakentamislakia, ympäristövaatimuksia ja ympäristöluokituksia käsitteleviä lakeja, asetuksia, viranomaislähteitä sekä järjestelmien ohjeita ja muuta julkisesti saatavilla olevaa aineistoa. Tarkastelussa käsiteltiin ensin uuden rakentamislain ympäristövaatimuksia ja tämän jälkeen Joutsenmerkkiä, Rakennustiedon ympäristöluokitusta, LEEDiä ja BREEAMia sekä niiden vaikutuksia rakennusurakoitsijan työhön.

Työssä todettiin, että rakentamisen ympäristövaatimukset lisäsivät rakennusurakoitsijan työn suunnitelmallisuutta, dokumentointia ja eri osapuolten välistä yhteistyötä. Erityisesti toteutuneiden materiaali- ja tuotetietojen hallinta, muutosten dokumentointi, materiaalien jäljitettävyys, jätehuolto sekä työmaan ympäristövaikutusten seuranta korostuivat. Lisäksi todettiin, että rakentamislaki muodosti hankkeille pakollisen perustason. Vapaaehtoiset ympäristömerkit ja -luokitukset puolestaan toivat hankkeisiin lisävaatimuksia esimerkiksi energiatehokkuuden, materiaalivalintojen, sisäympäristön ja työmaan johtamiskäytäntöjen osalta. Ympäristömerkkien ja -luokitusten välillä havaittiin myös eroja kustannuksissa, painotuksissa ja vaatimusten avoimessa saatavuudessa.

Johtopäätöksenä todettiin, että rakennusurakoitsijan rooli on laajentumassa pelkästä rakennusteknisestä toteutuksesta kohti ympäristövaatimusten järjestelmällistä huomioimista osana hankkeen toteutusta. Tämä lisää tarvetta kehittää rakennusyrityksissä erityisesti dokumentointikäytäntöjä, materiaalien jäljitettävyyttä, hankintojen ohjausta ja työmaan ympäristöjohtamista.