Liikuntaneuvontaan ohjaaminen varhaiskasvatuksesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Liikuntaneuvontaan ohjaus varhaiskasvatuksesta -hankkeen vaikutuksia Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa oli piirteitä myös laadullisesta tutkimuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon vastasi 6 varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja kysely toteutettiin anonyyminä. Kyselystä saatuun aineiston analysointiin käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä. Avoimiin kysymyksiin saatiin vain vähän vastauksia, jonka vuoksi aineistosta ei muodostettu teemoja eikä tehty varsinaista laadullista analyysia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntasuosituksista, liikuntaneuvonnasta ja lasten liikunnan puheeksi ottamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että hanke lisäsi hieman varhaiskasvatuksen opettajien valmiuksia ottaa lasten liikkuminen aiempaa useammin puheeksi huoltajien kanssa sekä tuki perheiden ohjaamista palveluiden pariin. Osa vastaajista ei kuitenkaan kokenut saaneensa uutta tietoa tai osaamista lasten liikkumiseen liittyen. Varhaiskasvatuksen opettajien yhteistyö huoltajien kanssa lasten liikkumiseen liittyen sujui pääosin sujuvasti hankkeen aikana.

The aim of this thesis was to examine the effects of the Referral to physical activity counselling from early childhood education -project for early childhood education services of the city of Seinäjoki. The thesis was carried out in collaboration with the Seinäjoki city early childhood education. The thesis was conducted as a quantitative survey with some qualitive features. The data was collected through a Webropol questionnaire, which was answered by six early childhood education teachers. The research was voluntary and conducted anonymously. The survey data were analysed using descriptive statistical analysis. Only a few responses were received to the open-ended questions, and therefore no thematic categorization or qualitative analysis was conducted. The theoretical framework of the thesis focuses on physical activity recommendations for young children, physical activity counselling, and discussing children’s physical activity in early childhood education. The results of the study indicated that the project slightly increased early childhood education teachers’ readiness to discuss children’s physical activity with guardians more frequently than before and supported the referral of families to relevant services. However, some respondents did not feel that they had gained new knowledge or skills related to children’s physical activity. Overall, cooperation between early childhood education teachers and guardians regarding children’s physical activity was perceived to function mainly well during the project.