Selvitys metsänomistajien valmiudesta leventää suojavyöhykkeitä nykyisiä vaatimuksia leveämmäksi : luontoarvokauppa työkaluna
Virtanen, Konsta (2026)
Virtanen, Konsta
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604207072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604207072
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan asiakkaiden valmiutta leventää suojavyöhykkeitä vaadittua leveämmäksi. Lisäksi selvitettiin metsänomistajien tietoutta ja näkemyksiä luontoarvokaupasta sekä tämän sovellusmahdollisuutta suojakaistojen leventämiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuun vaihteessa 2025. Kysely lähetettiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenille, joilla oli sähköpostiosoite tallennettuna yhdistyksen jäsenrekisteriin. Vastausaikaa kyselyyn annettiin kaksi viikkoa, jonka aikana vastauksia kertyi 674. Kysely lähetettiin 2861 asiakkaalle, jolloin vastausprosentiksi muodostui 23,6 %. Tuloksia analysoitiin lähinnä kvantitatiivisesti, mutta tekstivastauksia analysoitiin myös kvalitatiivisesti.
Tutkimukseen osallistuneista metsänomistajista 61 % kertoi joutuvansa huomioimaan vesistöjen suojavyöhykkeitä metsätaloudessaan. Yleisesti suojavyöhykkeet koskettavat useammin suurempia metsänomistajia, mutta myös alle 15 hehtaaria omistavista vajaa puolet ovat tekemisissä suojavyöhykkeiden kanssa. Suojavyöhykkeitä koskevat taustatekijät ovat kuitenkin varsin heikosti metsänomistajien tiedossa.
Tutkimuksen tulosten mukaan korvaus lisäsuojelusta on lähes välttämätön. Luontoarvokauppa oli konseptina kyselyyn vastanneille metsänomistajille pääosin tuntematon. Siitä huolimatta vastaajat suhtautuivat siihen myötämielisesti suojavyöhykkeistä aiheutuvien tulonmenetysten mahdollisena korvaajana.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuun vaihteessa 2025. Kysely lähetettiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenille, joilla oli sähköpostiosoite tallennettuna yhdistyksen jäsenrekisteriin. Vastausaikaa kyselyyn annettiin kaksi viikkoa, jonka aikana vastauksia kertyi 674. Kysely lähetettiin 2861 asiakkaalle, jolloin vastausprosentiksi muodostui 23,6 %. Tuloksia analysoitiin lähinnä kvantitatiivisesti, mutta tekstivastauksia analysoitiin myös kvalitatiivisesti.
Tutkimukseen osallistuneista metsänomistajista 61 % kertoi joutuvansa huomioimaan vesistöjen suojavyöhykkeitä metsätaloudessaan. Yleisesti suojavyöhykkeet koskettavat useammin suurempia metsänomistajia, mutta myös alle 15 hehtaaria omistavista vajaa puolet ovat tekemisissä suojavyöhykkeiden kanssa. Suojavyöhykkeitä koskevat taustatekijät ovat kuitenkin varsin heikosti metsänomistajien tiedossa.
Tutkimuksen tulosten mukaan korvaus lisäsuojelusta on lähes välttämätön. Luontoarvokauppa oli konseptina kyselyyn vastanneille metsänomistajille pääosin tuntematon. Siitä huolimatta vastaajat suhtautuivat siihen myötämielisesti suojavyöhykkeistä aiheutuvien tulonmenetysten mahdollisena korvaajana.
