Näe minut : nepsypiirteisten lasten yhdenvertainen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa
Granvik, Janina (2026)
Granvik, Janina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604217216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604217216
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksessa kohdataan yhä useampia neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia, mikä asettaa uusia vaatimuksia varhaiskasvattajille siitä, miten, minkälaisten menetelmien avulla ja kuinka näitä lapsia tulisi kohdata yhdenvertaisella tavalla varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sitä, miten varhaiskasvattajat pyrkivät kohtaamaan nepsypiirteisiä lapsia varhaiskasvatuksessa, miten eri kohtaamismuodot voivat tukea näitä lapsia sekä minkälaisina varhaiskasvattajat kokevat nepsypiirteisten lasten sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot varhaiskasvatuksessa.
Työn tarkoituksena oli tarjota varhaiskasvattajille käytännönläheistä tietoa ja välineitä, joita voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen arjen työssä nepsypiirteisten lasten kohtaamisessa sekä tukemisessa. Tutkimuksen taustana oli oma kiinnostukseni tutkia sitä, miten nepsypiirteisiä lapsia pyritään kohtaamaan ja tukemaan varhaiskasvatuksessa yhdenvertaisella tavalla.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kaksikielisen kunnan kanssa Pohjanmaalla. Aineistoa kerättiin syyskuussa 2025 ruotsin- ja suomenkielisen kyselylomakkeen avulla kunnan varhaiskasvatuksen ja esikoulun henkilökunnalta sekä kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettajilta. Tutkimuksessa yhdistyivät niin määrällinen kuin laadullinen tutkimusanalyysi. Määrälliset aineistot analysoitiin kuvioiden avulla havainnollistamaan tutkimuksen tuloksia ja laadulliset avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin käyttämällä teemoittelua.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvatuksessa hyödynnetään monipuolisia apukeinoja ja menetelmiä nepsypiirteisten lasten kohtaamisessa. Kun näitä eri keinoja ja menetelmiä hyödynnetään varhaiskasvatuksessa olevien nepsypiirteisten lasten kohtaamisessa, muokkaantuu niiden kautta näiden lasten mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toimintaan heidän tasonsa ja tarpeiden vastaavalla tavalla, joka takaavat täten myös yhdenvertaisuuden varhaiskasvatuksessa. Yhdenvertaista kohtaamista tukivat tulosten mukaan rauhallisuus, empaattisuus sekä myönteinen vuorovaikutus.
Tutkimus osoittaa, että nepsypiirteisten lasten sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutustaitojen tukemisen keskeisin osa on osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisääminen ja sitä kautta kiusaamisen sekä syrjäytymisen vähentäminen.
Työ korostaa yhdenvertaisen kohtaamisen tärkeyttä varhaiskasvatuksessa nepsypiirteisten lasten hyvinvoinnin, osallisuuden ja myönteisen minäkuvan kannalta.
Työn tarkoituksena oli tarjota varhaiskasvattajille käytännönläheistä tietoa ja välineitä, joita voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen arjen työssä nepsypiirteisten lasten kohtaamisessa sekä tukemisessa. Tutkimuksen taustana oli oma kiinnostukseni tutkia sitä, miten nepsypiirteisiä lapsia pyritään kohtaamaan ja tukemaan varhaiskasvatuksessa yhdenvertaisella tavalla.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kaksikielisen kunnan kanssa Pohjanmaalla. Aineistoa kerättiin syyskuussa 2025 ruotsin- ja suomenkielisen kyselylomakkeen avulla kunnan varhaiskasvatuksen ja esikoulun henkilökunnalta sekä kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettajilta. Tutkimuksessa yhdistyivät niin määrällinen kuin laadullinen tutkimusanalyysi. Määrälliset aineistot analysoitiin kuvioiden avulla havainnollistamaan tutkimuksen tuloksia ja laadulliset avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin käyttämällä teemoittelua.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvatuksessa hyödynnetään monipuolisia apukeinoja ja menetelmiä nepsypiirteisten lasten kohtaamisessa. Kun näitä eri keinoja ja menetelmiä hyödynnetään varhaiskasvatuksessa olevien nepsypiirteisten lasten kohtaamisessa, muokkaantuu niiden kautta näiden lasten mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toimintaan heidän tasonsa ja tarpeiden vastaavalla tavalla, joka takaavat täten myös yhdenvertaisuuden varhaiskasvatuksessa. Yhdenvertaista kohtaamista tukivat tulosten mukaan rauhallisuus, empaattisuus sekä myönteinen vuorovaikutus.
Tutkimus osoittaa, että nepsypiirteisten lasten sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutustaitojen tukemisen keskeisin osa on osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisääminen ja sitä kautta kiusaamisen sekä syrjäytymisen vähentäminen.
Työ korostaa yhdenvertaisen kohtaamisen tärkeyttä varhaiskasvatuksessa nepsypiirteisten lasten hyvinvoinnin, osallisuuden ja myönteisen minäkuvan kannalta.
