Varhaiskasvatuksen tuen keinot sijaishuollossa olevalle lapselle
Heino, Sara; Sorajoki, Sara (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227446
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sijaishuollossa olevien lasten tukemista varhaiskasvatuksessa, sillä aihetta on tutkittu kansainvälisestikin vähän. Tavoitteena oli koota selkeä kokonaisuus tuen keinoista aiempaan tutkimukseen nojaten. Tutkimus toteutettiin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin.
Tutkimusta edeltävä teoreettinen viitekehys koostui lastensuojelun, varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen tarkastelusta. Tarkastelu keskittyi ammattilaisten tukikeinoihin, mutta teoria ja teemat on laadittu sijoitetun lapsen näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen osioon valittiin viisi kansainvälistä vertaisarvioitua ja sisäänottokriteerit täyttävää tutkimusta, sillä suomalaista vertaisarvioitua tutkimusta ei ollut saatavilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla, minkä perusteella muodostettiin pää-, ylä- ja
alaluokat.
Sijoitetun lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa osoittautui moniulotteiseksi kokonaisuudeksi. Aineistosta nousi esiin neljä pääluokkaa, jotka olivat varhaiskasvatusympäristön laatu ja oppimisympäristön suojaavat vaikutukset, turvalliset ja sensitiiviset vuorovaikutussuhteet, traumatietoisuus ja henkilöstön erityisosaaminen sekä interventiot ja palvelujärjestelmän tuki. Teemat kulkevat vahvasti vuorovaikutuksessa
toistensa kanssa. Aihe on merkityksellinen ja vähän tutkittu. Varhainen tukeminen edistää lapsen myönteistä kehitystä ja näin ollen tuo esiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten tukitoimien tärkeyden. Tulokset jäsentävät varhaiskasvatuksen ammattilaisten roolia sijoitettujen lasten tukemisessa sekä korostavat traumatietoisen osaamisen vahvistamista. Kotimaisen tutkimuksen vähäisyys osoittaa selkeän tarpeen aiheen jatkotutkimukselle.
Tutkimusta edeltävä teoreettinen viitekehys koostui lastensuojelun, varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen tarkastelusta. Tarkastelu keskittyi ammattilaisten tukikeinoihin, mutta teoria ja teemat on laadittu sijoitetun lapsen näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen osioon valittiin viisi kansainvälistä vertaisarvioitua ja sisäänottokriteerit täyttävää tutkimusta, sillä suomalaista vertaisarvioitua tutkimusta ei ollut saatavilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla, minkä perusteella muodostettiin pää-, ylä- ja
alaluokat.
Sijoitetun lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa osoittautui moniulotteiseksi kokonaisuudeksi. Aineistosta nousi esiin neljä pääluokkaa, jotka olivat varhaiskasvatusympäristön laatu ja oppimisympäristön suojaavat vaikutukset, turvalliset ja sensitiiviset vuorovaikutussuhteet, traumatietoisuus ja henkilöstön erityisosaaminen sekä interventiot ja palvelujärjestelmän tuki. Teemat kulkevat vahvasti vuorovaikutuksessa
toistensa kanssa. Aihe on merkityksellinen ja vähän tutkittu. Varhainen tukeminen edistää lapsen myönteistä kehitystä ja näin ollen tuo esiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten tukitoimien tärkeyden. Tulokset jäsentävät varhaiskasvatuksen ammattilaisten roolia sijoitettujen lasten tukemisessa sekä korostavat traumatietoisen osaamisen vahvistamista. Kotimaisen tutkimuksen vähäisyys osoittaa selkeän tarpeen aiheen jatkotutkimukselle.