Asiakaslähtöisen tavoitteenasettelun kehittäminen kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Keski-Suomen hyvinvointialueen koti- ja asumispalvelujen toimeksiannosta. Väestön ikääntyminen lisäsi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja korosti asiakaslähtöisen sekä tavoitteellisen työskentelyn merkitystä kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla. Opinnäytetyössä kuvattiin, miten asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu toteutui arviointijakson aikana, millaista osaamista sen tueksi tarvittiin ja millaisia käytäntöön juurrutettavia toimintamalleja voitiin kehittää. Tavoitteena oli vahvistaa henkilöstön osaamista, selkeyttää vastuita ja yhdenmukaistaa prosesseja niin, että asiakkaan omiin merkityksiin ankkuroidut tavoitteet muodostuivat oikea-aikaisesti ja ohjasivat arviointijakson etenemistä.

Kehittämistoiminta toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön viitekehyksessä konstruktionistisella otteella. Aineisto tuotettiin osallistavissa työpajoissa, joissa hyödynnettiin aivoriiheä, nykytilan kartoittamista, kiteyttämistä, dialogista työskentelyä sekä konkreettisia työkaluja. Täydentävänä aineistona käytettiin tutkijan havaintopäiväkirjaa sekä alku- ja loppuvaiheen itsearviointikyselyä osaamisen muutoksesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa alkuperäiset ilmaukset pelkistettiin ja ryhmiteltiin merkityskokonaisuuksiksi.

Tulokset osoittivat, että asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu toteutui epäyhtenäisesti. Tavoitteiden ajankohta, vastuunjako ja toimintatavat olivat epäselviä, dokumentointi oli vaihtelevaa ja tavoitteet eivät näkyneet kaikille toimijoille. Moniammatillisen yhteistyön ja tiedonkulun puutteet heikensivät yhteisen ymmärryksen muodostumista. Henkilöstö tarvitsi lisäkoulutusta tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta ja asiakkaan merkityksistä nousevien tavoitteiden muotoilusta. Kehittämistyön tuotoksena muodostui kaksi toisiaan tukevaa mallia: seitsemänvaiheinen tavoitteenasettelun malli ja viisiosainen osaamisen vahvistamisen malli.

Johtopäätöksissä todettiin, että onnistunut asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu edellytti sekä ammattilaisten vuorovaikutus- ja arviointitaitojen vahvistamista että organisaation selkeitä rakenteita: yhtenäistä prosessia, vastuunjakoa, dokumentoinnin periaatteita ja toimivaa moniammatillista tiedonkulkua. SMART-periaatteen systemaattinen soveltaminen, tavoitteiden näkyvyyden varmistaminen ja omaisten tarkoituksenmukainen osallisuus paransivat suunnitelmallisuutta, yhdenvertaisuutta ja palvelujen kohdentumista. Kehitetyt mallit tarjosivat käytännön välineet prosessin yhdenmukaistamiseen, henkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä asiakkaan toimijuutta tukevan ja kustannusvaikuttavan toiminnan edistämiseen kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla.