Suomenlinnan kävijätutkimus 2014
Lempiäinen, Erika; Ruoho, Sanna (2015)
Lempiäinen, Erika
Ruoho, Sanna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117341
Tiivistelmä
Suomenlinna on Helsingissä sijaitseva merilinnoitus. Se on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista, Unescon maailmanperintökohde ja Helsingin kaupunginosa. Suomenlin-nan kävijätutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Suomenlinnan hoitokunnan kannalta hyödyllistä tietoa matkailijoista ja heidän palvelunkäytöstään, sekä selvittää muutoksia edellisten vuosien tutkimuksiin verrattuna. Opinnäytetyö on jatkoa tutkimuksille vuosilta 2002, 2006 ja 2010.Tutkimuksen toimeksiantajana oli Suomenlinnan hoitokunta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka otantamenetelmänä oli ositettu otanta. Otos oli 1000 vastausta, jotka kerättiin Suomenlinnasta palaavilta matkailijoilta lautoilla, vesibusseissa sekä lauttarannassa vuoden 2014 aikana. Käytetty kyselylomake perustui suurelta osin vuoden 2010 tutkimuksen lomakkeeseen tulosten vertailukelpoisuuden takaamiseksi.
Saadut tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Naisia oli hieman enemmän kuin miehiä, ja suurin ikäryhmä oli 26–35-vuotiaat. Enemmistö matkailijoista tuli ulkomailta. Suurin osa kävijöistä matkusti 2–5 hengen seurueessa, vietti saarella aikaa 2–5 tuntia, käytti alle 10 euroa rahaa ja vieraili Suomenlinnassa ensimmäistä kertaa. Tärkeimpiä syitä tulla Suomenlinnaan olivat museot ja nähtävyydet sekä ulkoilu, uiminen ja piknik. Palvelut vastasivat suurimmaksi osaksi kävijöiden odotuksia. Häiriötekijöitä Suomenlinnassa koettiin keskimäärin hyvin vähän. Avoimissa vastauksissa kehuttiin erityisesti maisemia ja luontoa sekä museoita ja nähtävyyksiä. Ehdotukset palvelujen parantamiseksi jakautuivat kauden mukaan: talvikaudella toivottiin erityisesti aukioloaikojen pidentämistä ja kesäkaudella lisää palveluita sekä parempia opasteita ja viitoituksia.
Tulosten perusteella Suomenlinnan hoitokunnalle esitetään kehitysehdotuksina lisättyä maailmanperintökohteesta viestimistä, yhteisen museolipun näkyvämpää markkinointia, opasteiden ja viitoitusten parantamista sekä informaation lisäämistä eri kohteista ja palveluiden aukioloajoista. Koska kävijä kokee matkailukohteen kokonaisuutena eikä erillisten toimijoiden joukkona, on tärkeää että Suomenlinnaa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka otantamenetelmänä oli ositettu otanta. Otos oli 1000 vastausta, jotka kerättiin Suomenlinnasta palaavilta matkailijoilta lautoilla, vesibusseissa sekä lauttarannassa vuoden 2014 aikana. Käytetty kyselylomake perustui suurelta osin vuoden 2010 tutkimuksen lomakkeeseen tulosten vertailukelpoisuuden takaamiseksi.
Saadut tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Naisia oli hieman enemmän kuin miehiä, ja suurin ikäryhmä oli 26–35-vuotiaat. Enemmistö matkailijoista tuli ulkomailta. Suurin osa kävijöistä matkusti 2–5 hengen seurueessa, vietti saarella aikaa 2–5 tuntia, käytti alle 10 euroa rahaa ja vieraili Suomenlinnassa ensimmäistä kertaa. Tärkeimpiä syitä tulla Suomenlinnaan olivat museot ja nähtävyydet sekä ulkoilu, uiminen ja piknik. Palvelut vastasivat suurimmaksi osaksi kävijöiden odotuksia. Häiriötekijöitä Suomenlinnassa koettiin keskimäärin hyvin vähän. Avoimissa vastauksissa kehuttiin erityisesti maisemia ja luontoa sekä museoita ja nähtävyyksiä. Ehdotukset palvelujen parantamiseksi jakautuivat kauden mukaan: talvikaudella toivottiin erityisesti aukioloaikojen pidentämistä ja kesäkaudella lisää palveluita sekä parempia opasteita ja viitoituksia.
Tulosten perusteella Suomenlinnan hoitokunnalle esitetään kehitysehdotuksina lisättyä maailmanperintökohteesta viestimistä, yhteisen museolipun näkyvämpää markkinointia, opasteiden ja viitoitusten parantamista sekä informaation lisäämistä eri kohteista ja palveluiden aukioloajoista. Koska kävijä kokee matkailukohteen kokonaisuutena eikä erillisten toimijoiden joukkona, on tärkeää että Suomenlinnaa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.