Ruokakasvatuksen nykytila suomalaisissa kouluissa ja varhaiskasvatuksessa
Takala, Tanja (2026)
Takala, Tanja
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247657
Tiivistelmä
Ruokakasvatus on ruokaan ja syömiseen liittyvää kasvatusta, jota tekevät tietoisesti tai tiedostamatta lapsen elämässä olevat aikuiset. Ruokakasvatus voi koulussa integroitua kaikkiin oppiaineisiin. Ruokakasvatuksen tehtävä on muodostaa lapselle terve suhde ruokaan ja opettaa syömään monipuolisesti. Varhaiskasvatuslain (2015/580) mukaan lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Perusopetuslain (1998/628) mukaan oppilaille tulee tarjota täysipainoinen ateria ja sen tulee edistää hyvinvointia.
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja vastausten perusteella laatia yhteenveto ruokakasvatuksen nykytilasta suomalaisissa kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen kuntien ruokapalveluiden johtajat ja päälliköt (n=90). Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mikä ruokapalveluiden näkökulmasta ruokakasvatuksellisen yhteistyön nykytila, minkälaisia käytäntöjä kunnilla on lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen edistämiseksi ja kuinka kasvisruoan tarjonta kunnissa tällä hetkellä toteutetaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämistyölle olisi tarvetta. Valtaosa (71 %) kertoi, ettei kirjauksia ruokakasvatuksesta löytynyt palvelusopimuksista. Vakiintuneita käytänteitä ruokakasvatuksen yhteistyön lisäämiseksi oli noin kolmasosassa yksiköitä. Kuntatasoisia työryhmiä löytyy koulu- ja/tai päiväkotiruokailun edistämiseksi 6 % kouluista ja 3 % varhaiskasvatuksen toimipaikoista. Suurimmassa osassa (72 %) kunnista valtuustotason linjauksia kasvisruoan lisäämisestä tai vähentämisestä vuoden aikana ei ollut tehty lainkaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja vastausten perusteella laatia yhteenveto ruokakasvatuksen nykytilasta suomalaisissa kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen kuntien ruokapalveluiden johtajat ja päälliköt (n=90). Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mikä ruokapalveluiden näkökulmasta ruokakasvatuksellisen yhteistyön nykytila, minkälaisia käytäntöjä kunnilla on lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen edistämiseksi ja kuinka kasvisruoan tarjonta kunnissa tällä hetkellä toteutetaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämistyölle olisi tarvetta. Valtaosa (71 %) kertoi, ettei kirjauksia ruokakasvatuksesta löytynyt palvelusopimuksista. Vakiintuneita käytänteitä ruokakasvatuksen yhteistyön lisäämiseksi oli noin kolmasosassa yksiköitä. Kuntatasoisia työryhmiä löytyy koulu- ja/tai päiväkotiruokailun edistämiseksi 6 % kouluista ja 3 % varhaiskasvatuksen toimipaikoista. Suurimmassa osassa (72 %) kunnista valtuustotason linjauksia kasvisruoan lisäämisestä tai vähentämisestä vuoden aikana ei ollut tehty lainkaan.
