Betonirakenteiden sallitut halkeamat uusilla silloilla: rautatiesiltojen reunapalkit

Abstract

Betonilla on paljon ominaisuuksia, ja halkeilu on yksi niistä. Betonirakenteessa esiintyvä halkeilu voidaan jakaa kolmeen eri päätyyppiin, joita ovat rakenteellinen halkeilu, vaurioitumisesta johtuva halkeilu ja pinnan verkkohalkeilu. Halkeilua voi rajoittaa huolellisella suunnittelulla, ja rakentamisen aikana haitallista halkeilua voidaan ehkäistä tekemällä betonointityöt ja jälkihoito huolellisesti määräyksiä noudattaen.

Siltojen mitoituksessa käytetään pääsääntöisesti Eurokoodin soveltamisohjetta NCCI 2. Reunapalkeissa ei saisi esiintyä yli 0,1 mm:n halkeamia SILKO-ohjeiden ja InfraRYLin mukaan, mutta Eurokoodin soveltamisohjeen kaavoilla saadaan vaatimuksia suuremmat sallitut halkeamaleveydet. Toisaalta myös SILKO-ohjeiden sisällä on ristiriitaisuuksia, sillä reunapalkin suurimmaksi sallituksi halkeamaleveydeksi on ilmoitettu myös 0,15 mm. SILKO-ohjeiden mukaan yli 0,1 mm:n halkeamat tulee korjata myös takuuaikana. Asiantuntijalausunnon mukaan reunapalkkeihin muodostuu aina yli 0,1 mm:n halkeamia.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia infrabetonin ominaisuuksia, tulkita virallisia ohjeistuksia sallittujen halkeamien mitoituksesta keskittyen rautatiesiltoihin, selvittää ohjeistusten ristiriitaisuutta sekä selvittää urakoitsijan velvollisuuksia halkeamien korjaamisesta takuuaikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena analyysina, jossa tutkittiin alan kirjallisuutta ja muita aiheeseen liittyviä ammatillisia julkaisuja, ohjeita ja säädöksiä. Aineistoa täydennettiin asiantuntijoiden kanssa käydyillä keskusteluilla, joita hyödynnettiin aineiston tulkinnassa.

Tutkimuksen perusteella reunapalkkien rakennemitoitusta sekä halkeamamitoitusta tulisi tarkastella uudestaan laajemmassa kuvassa. Sallitut halkeamakoot tulisi määrittää tapauskohtaisesti, jotta voidaan välttyä tarpeettomilta halkeamien korjaustöiltä. Aineiston tulkinnan perusteella halkeamat mitoitetaan pieneksi pääsääntöisesti siksi, etteivät kloridit pääse tunkeutumaan rakenteeseen aiheuttaen betonin rapautumista raudoitteiden korroosion myötä. On kuitenkin rautatiesiltoja, joihin ei suolarasituksia kohdistu lainkaan. Opinnäytetyöhön käytetyn aineiston perusteella yli 0,1 mm:n halkeamien korjaus ei ole välttämätön toimenpide rakenteen säilyvyyden ja kestävyyden kannalta.

Salassapitovelvollisuuksien vuoksi asiantuntijalausunnot sekä työn tilanneen yrityksen esittely on jätetty julkaisusta pois.