Äidin päihderiippuvuuden vaikutukset äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tarkoituksena oli kuvata äidin päihderiippuvuuden vaikutuksia äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ymmärrystä äidin päihderiippuvuuden vaikutuksista lapsen ja äidin vuorovaikutukseen sekä haasteista, joita päihteidenkäyttöön liittyvä kasvuympäristö voi aiheuttaa lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Opinnäytetyöhön aineisto kerättiin hoitotieteellisistä tietokannoista ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että päihderiippuvuudella on merkittäviä vaikutuksia äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen, kiintymyssuhteeseen sekä arjen turvallisuuden kokemukseen. Päihdeäitien lapsilla esiintyy keskimääräistä enemmän tunteiden säätelyn haasteita, psyykkisiä oireiluja ja käyttäytymisen ongelmia. Lisäksi tulosten mukaan päihderiippuvaiset äidit raportoivat raskauden aikaisesta masennuksesta ja synnytyksen jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä sekä äidillä esiintyi enemmän masennusoireita, psykiatrisia häiriöitä ja traumataustaa.

Kehittämisehdotuksina olisi tärkeää, että vuorovaikutusta tuetaan jo raskausaikana sekä lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana, jotta voidaan ennaltaehkäistä turvattoman kiintymyssuhteen muodostumista ja vähentää siten lapsen psyykkisen oireilun riskiä. Äidin päihdeongelman hoidon lisäksi tulisi huomioida äidin psyykkinen hyvinvointi, tunne-elämän säätelyn haasteet ja mahdollinen masennus tai ahdistuneisuus, jotta pystyttäisiin paremmin ennaltaehkäisemään lapselle syntyviä haittoja.

This thesis was carried out as a descriptive literature review, and its purpose was to describe the effects of maternal substance abuse on mother-child interaction. The aim was to increase social and health professionals’ understanding of the effects of maternal substance abuse on the interaction between child and mother, as well as the challenges that a growing environment associated with substance use can pose to a child’s psychological well-being. The material for the thesis was collected from scientific databases and analysis using data-driven content analysis.

Based on the results, it can be stated that substance dependence has significant effects on the interaction between mother and child, the attachment relationship, and the experience of everyday safety. Children of substance abuse mothers experience more emotional regulation challenges, psychological symptoms and behavioral problems than average. In addition, the results show that substance-dependent mothers reported depression during pregnancy as well as postpartum psychiatric disorders, and that they also exhibited more depressive symptoms, psychiatric disorders, and a history of trauma.

As development suggestions, it would be important to support interaction during pregnancy and during the child’s first years of life, in order to prevent the formation of an insecure attachment relationship and thus reduce the risk of psychological symptoms in the child. In addition to treating the mother’s substance abuse problem, the mother’s psychological well-being, emotional regulation challenges, and possible depression or anxiety should be taken into account in order to better prevent harm to the child.