Luontopohjaisten ratkaisujen arviointi suomalaisessa rannikkoelinympäristön kunnostuksessa : case Brattnäsin lintulahti

Abstract

Yhteiskunnan monimutkaiset haasteet edellyttävät monivaikutteisia ratkaisuja, joista yksi keskeinen esimerkki on luontopohjaiset ratkaisut. Työn tavoitteena oli arvioida kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kehittämän maailmanlaajuisen luontopohjaisten ratkaisujen standardin ja arviointityökalun soveltuvuutta suomalaiseen rannikkoelinympäristön kunnostushankkeeseen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Paraisilla sijaitsevaan Brattnäsin lintulahden kohteeseen. Aineisto kerättiin haastattelemalla hankkeen asiantuntijoita, ja kohde arvioitiin standardin kahdeksan kriteerin mukaisesti hyödyntäen arviointityökalun kahta eri versiota. Tulosten mukaan hanke täyttää standardin vaatimukset 72 % tuloksella. Vahvimmiksi osa-alueiksi osoittautuivat yhteiskunnallisten haasteiden huomiointi ja valtavirtaistaminen, kun taas heikoimmin hanke suoriutui osallistavasta päätöksenteosta virallisen konfliktinratkaisumekanismin puuttumisen vuoksi. Johtopäätöksenä todetaan, että IUCN:n työkalu soveltuu suomalaiseen rannikkokunnostukseen, vaikka osa indikaattoreista on pieniin paikallishankkeisiin nähden abstrakteja. Itsearviointi on kuitenkin hyödyllinen työkalu hankkeiden laadunhallintaan ja jatkuvaan parantamiseen.

Complex societal challenges require multifunctional solutions, of which nature-based solutions are a key example. The aim of this thesis was to evaluate the applicability of the International Union for Conservation of Nature (IUCN) Global Standard for Nature-based Solutions and its self-assessment tool to a Finnish coastal habitat restoration project. The study was conducted as a case study focusing on the Brattnäs bird bay located in Parainen. The data were collected through interviews with project experts, and the site was assessed against the eight criteria of the standard using two different versions of the self-assessment tool. According to the results, the project meets the requirements of the standard with a score of 72 %. The strongest areas were the identification of societal challenges and mainstreaming, while the weakest performance was related to inclusive governance due to the absence of a formal grievance mechanism. The findings indicate that the IUCN tool is applicable to Finnish coastal restoration, although some indicators appear abstract in the context of small-scale local projects. Nevertheless, the self-assessment process itself proved to be a valuable tool for project quality management and continuous improvement.