Liikuntaneuvonta kurikkalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Kannonlahti, Hanna (2026)
Kannonlahti, Hanna
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604277957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604277957
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli lisätä perusterveydenhuollon hoitohenkilökunnan ymmärrystä liikuntaneuvonnan tärkeydestä ja vaikuttavuudesta yksilö- ja yhteiskuntatasolla, sekä luoda selkeä toimintamalli liikunnan lyhytneuvonnalle, joka sopeutuisi käytettäväksi kiirevastaanotoillakin. Terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa väestön ikärakenteen muuttuessa, ja painopiste on saatava siirtymään palveluiden vastaanottamisesta itsestään huolehtimiseen ja oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Suomessa on tällä hetkellä poikkihallinnollinen tavoite saada väestö liikkumaan, ja perusterveydenhuollon henkilökunta on avainasemassa tämän sanoman levittämisessä tavoittaessaan koko väestön.
Kehittämistyössä tehtiin integroitu kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista ja hoitosuosituksista. Kurikan sotekeskuksen ja Jalasjärven terveysaseman hoitohenkilökunnalle jaettiin Webropol-kyselynä lomakehaastattelu avoimilla kysymyksillä, jolla kartoitettiin tämänhetkistä tietotasoa, suhtautumista liikuntaneuvontaan, omaa suhdetta liikuntaan, sekä sen vaikutusta motivaatioon käyttää liikuntaneuvontaa asiakastyössä. Lisäksi henkilökunnalta kysyttiin, millaista liikunnan lyhytneuvonta opasta he olisivat valmiita käyttämään ja mitä he toivoisivat sen sisältävän. Vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. Vastauksista kävi ilmi, että hoitajilla on kattava ymmärrys liikunnan suotuisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, sekä liikunnan käyttömahdollisuuksista sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot liikuntaneuvonnan esteistä, joita ovat ajanpuute ja ammatillinen epävarmuus liikuntaneuvonnassa tai motivoinnissa. Lisäksi tutkimus tukee aiempia havaintoja, että hoitajan omalla liikunnallisuudella on suora yhteys motivaatioon hyödyntää liikuntaneuvontaa asiakasohjauksessa.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin liikunnan lyhytneuvonta opas, joka vastaa henkilökunnan toiveisiin.
Kehittämistyössä tehtiin integroitu kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista ja hoitosuosituksista. Kurikan sotekeskuksen ja Jalasjärven terveysaseman hoitohenkilökunnalle jaettiin Webropol-kyselynä lomakehaastattelu avoimilla kysymyksillä, jolla kartoitettiin tämänhetkistä tietotasoa, suhtautumista liikuntaneuvontaan, omaa suhdetta liikuntaan, sekä sen vaikutusta motivaatioon käyttää liikuntaneuvontaa asiakastyössä. Lisäksi henkilökunnalta kysyttiin, millaista liikunnan lyhytneuvonta opasta he olisivat valmiita käyttämään ja mitä he toivoisivat sen sisältävän. Vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. Vastauksista kävi ilmi, että hoitajilla on kattava ymmärrys liikunnan suotuisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, sekä liikunnan käyttömahdollisuuksista sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot liikuntaneuvonnan esteistä, joita ovat ajanpuute ja ammatillinen epävarmuus liikuntaneuvonnassa tai motivoinnissa. Lisäksi tutkimus tukee aiempia havaintoja, että hoitajan omalla liikunnallisuudella on suora yhteys motivaatioon hyödyntää liikuntaneuvontaa asiakasohjauksessa.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin liikunnan lyhytneuvonta opas, joka vastaa henkilökunnan toiveisiin.
