Rakennusten toteutunut ja laskennallinen energiankulutus

Abstract

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen tekijä kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi rakennusten energiankulutuksessa on muodostunut niiden suorituskykyvaje. Rakennusten laskennallinen energiankulutus ei aina kohtaa rakennuksen todellista energiankulutusta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja vertailla rakennusten toteutunutta ja laskennallista energiankulutusta Tampereen alueella. Työssä selvitettiin, kuinka tarkasti energiatodistusten nykyiset laskentamenetelmät ennakoivat todellista kulutusta ja pohdittiin syitä mahdollisille poikkeamille.

Tutkimusaineistona käytettiin kymmentä eri rakennusta, joista kerättiin energian- ja vedenkulutustiedot vuosilta 2023–2025. Kohteiden toteutunutta kulutusta verrattiin niiden energiatodistusten mukaisiin laskennallisiin arvoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen sähköenergian ja kaukolämmön kulutusta sekä arvioitiin käyttäjien toiminnan ja sääolosuhteiden vaikutusta lopputuloksiin.

Opinnäytetyön tuloksena havaittiin suuri suorituskykyvaje laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen välillä tutkimuskohteissa. Työssä arvioitiin nykyisen energiatodistusjärjestelmän luotettavuutta ja esitettiin kehitysehdotuksia energia todistusten parantamiseen ja näin suorituskykyvajeen pienentämiseen.

Improving the energy efficiency of buildings is a key factor in achieving national climate targets. One major challenge regarding the energy consumption of buildings is the energy performance gap, as the calculated energy consumption of buildings does not always match the actual energy consumption. The purpose of this thesis was to study and compare the actual and calculated energy consumption of buildings in Tampere. Additionally, the accuracy of current calculation methods used in energy certificates was examined and reasons for potential deviations were discussed.

The research material consisted of ten different buildings, from which energy and water consumption data comprising the years 2023-2025 were collected. The actual consumption of these buildings was compared to the calculated values in their energy certificates. Electricity and district heating consumption were examined separately, and the impact of user behavior and weather conditions on the results was evaluated.

The results of the thesis revealed a significant energy performance gap between the calculated and the actual energy consumption in the case study buildings. The reliability of the current energy certificate system was assessed, and development proposals were presented for improving future energy certificates to reduce the energy performance gap.