Liikunnan merkitys aivoverenkiertohäiriön ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa
Luostarinen, Anu; Vainiomäki, Marjut (2026)
Luostarinen, Anu
Vainiomäki, Marjut
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604278093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604278093
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille potilaille kyselylomake, jossa tiedustellaan heidän liikuntatottumuksistaan sairastumista edeltäneenä aikana. Tehtävänä oli selvittää, millaista teoriatietoa tarvitaan, jotta kyselylomake voidaan laatia. Tavoitteena oli tukea aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumisprosessia sekä motivoida häntä liikunnan harrastamiseen aivoverenkiertohäiriön uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Kyselylomakkeen kahdessa ensimmäisessä kysymyksessä kartoitetaan, kuinka usein potilas on harrastanut liikuntaa ja millaista liikunta on ollut rasittavuudeltaan. Tämän jälkeen tiedustellaan liikunnan kestoa ja onko potilas omasta mielestään liikkunut riittävästi. Viimeisessä kysymyksessä kysytään, onko potilas nyt motivoitunut kuntoutumaan liikunnan avulla. Potilaalle annetaan mahdollisuus kirjata ylös konkreettisia keinoja lähteä toteuttamaan kuntoutumistaan liikunnan avulla hoitajien ja fysioterapeuttien avulla. Kyselylomakkeen lopussa kerrotaan vielä, miksi liikunta on hyvä tapa hallita verenkiertosairauksien riskitekijöitä, ja motivoidaan potilasta pohtimaan omia liikuntatottumuksiaan.
Kyselylomake pyrittiin pitämään selkeänä ja yksinkertaisena sekä ulkoasunsa että sisältönsä puolesta. Potilas voi vastata suurimpaan osaan kysymyksistä laittamalla rastin ruutuun tai vastaamalla lyhyesti. Kirjallista tuottamista vaativassa kohdassa kannustetaan kysymään tarvittaessa apua.
Jatkossa voisi tehdä hoitajille suunnattua oppimateriaalia liikunnan merkityksestä aivoverenkiertohäiriön ehkäisemissä ja siitä kuntoutumisessa. Lisäksi voisi tehdä kirjallisuuskatsauksen sairastumisen vaikutuksesta aivoverenkiertohäiriöpotilaan psyykkiseen tilaan.
Kyselylomakkeen kahdessa ensimmäisessä kysymyksessä kartoitetaan, kuinka usein potilas on harrastanut liikuntaa ja millaista liikunta on ollut rasittavuudeltaan. Tämän jälkeen tiedustellaan liikunnan kestoa ja onko potilas omasta mielestään liikkunut riittävästi. Viimeisessä kysymyksessä kysytään, onko potilas nyt motivoitunut kuntoutumaan liikunnan avulla. Potilaalle annetaan mahdollisuus kirjata ylös konkreettisia keinoja lähteä toteuttamaan kuntoutumistaan liikunnan avulla hoitajien ja fysioterapeuttien avulla. Kyselylomakkeen lopussa kerrotaan vielä, miksi liikunta on hyvä tapa hallita verenkiertosairauksien riskitekijöitä, ja motivoidaan potilasta pohtimaan omia liikuntatottumuksiaan.
Kyselylomake pyrittiin pitämään selkeänä ja yksinkertaisena sekä ulkoasunsa että sisältönsä puolesta. Potilas voi vastata suurimpaan osaan kysymyksistä laittamalla rastin ruutuun tai vastaamalla lyhyesti. Kirjallista tuottamista vaativassa kohdassa kannustetaan kysymään tarvittaessa apua.
Jatkossa voisi tehdä hoitajille suunnattua oppimateriaalia liikunnan merkityksestä aivoverenkiertohäiriön ehkäisemissä ja siitä kuntoutumisessa. Lisäksi voisi tehdä kirjallisuuskatsauksen sairastumisen vaikutuksesta aivoverenkiertohäiriöpotilaan psyykkiseen tilaan.
