Koronapandemian vaikutus keliakiaa sairastavien nuorten ja nuorten aikuisten elintapoihin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten koronapandemia vaikutti 16–30-vuotiaiden keliakiaa sairastavien nuorten elintapoihin. Tavoitteena oli selvittää muutoksia ravintoloissa syömiseen, välipalakäyttäytymiseen, gluteenittomien tuotteiden saatavuuteen, ravintolisien käyttöön sekä gluteenittoman ruokavalion toteuttamiseen. Taustalla on pandemian laaja vaikutus arjen rutiineihin ja erityisruokavalioiden toteuttamiseen.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena hyödyntäen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston syksyllä 2022 keräämää aineistoa. Vastaajia oli 217, ja tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli naisia, ja heidän koettu terveytensä oli pääosin hyvä.

Tulosten mukaan pandemia vaikutti erityisesti liikkumiseen: noin puolet vastaajista raportoi muutoksia, joista suurin osa oli liikunnan vähentymistä. Ravintoloissa syöminen väheni selvästi. Valtaosa koki kuitenkin gluteenittoman ruokavalion toteuttamisen edelleen melko helpoksi, ja 81,2 % raportoi, ettei pandemia vaikuttanut siihen lainkaan. Gluteenittomien tuotteiden saatavuudessa ilmeni sekä paranemista että heikentymistä. Suurin osa eli 78,1 %, kuitenkin koki, että ruokavalion terveellisyys heikkeni koronapandemian aikana. Useimmilla välipalojen määrä pysyi ennallaan, mutta osa kertoi korvanneensa aterioita välipaloilla. Ravintolisien käyttö oli yleistä, erityisesti D-vitamiinin osalta. Vastaajista neljännes ei käyttänyt alkoholia lainkaan ja toinen neljännes harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kaikkiaan 79,3 % ei käyttänyt mitään tupakkatuotteita.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka pandemia muutti nuorten keliakiaa sairastavien elintapoja, suurin osa pystyi ylläpitämään gluteenitonta ruokavaliota ilman merkittäviä haasteita, mutta moni koko ruokavalion muuttuneen pandemian aikana epäterveellisempään suuntaan. Liikunnan väheneminen ja osalla epäsäännöllisempi ruokailu korostavat tarvetta kehittää kriiseihin sopivia, arkea tukevia toimintamalleja. Gluteenittomien tuotteiden saatavuuden varmistaminen myös poikkeusoloissa on tärkeää.