Maatalousalalle työllistymisen tulevaisuus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maatalousalan vetovoimaisuutta ja erityisesti sitä, miten kiinnostusta alaa kohtaan voitaisiin lisätä tulevaisuudessa. Työn taustalla on havainto maatalousalan heikentyneestä houkuttelevuudesta, mikä näkyy muun muassa työntekijämäärien vähenemisenä ja alalle kouluttautumisen laskuna. Ilmiötä tarkasteltiin perehtymällä maatalousalan koulutuksen kehitykseen, Suomen elinkeinorakenteen muutoksiin sekä maatalousalalle työllistymisen historialliseen ja nykyiseen tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka toimeksiantajana toimi Hämeen ammatti-instituutin Tilalle töihin -hanke. Kyselyyn vastasi yhteensä 665 henkilöä Tutkimuksen keskiössä oli selvittää kiinnostusta maatalousalaa kohtaan, heidän mielikuviaan alasta sekä tiedonhankintakanavia maatalousalaan liittyen.

Tulosten perusteella maatalousalaa kohtaan koettu kiinnostus on kokonaisuudessaan neutraalia, mutta vaihtelee ikäryhmittäin. Yli 30-vuotiaat suhtautuivat alaan keskimäärin myönteisemmin kuin alle 30-vuotiaat. Tulokset viittaavat siihen, että vastaajat eivät ole täysin hahmottaneet alan monipuolisuutta, vaan maatalous mielletään usein vain perinteisenä maanviljelynä ja eläintenhoitona.

Tutkimuksessa havaittiin myös merkittäviä eroja tiedonhankintamenetelmissä eri ikäryhmien välillä. Nuoremmat vastaajat saavat tietoa pääasiassa visuaalisemmista sosiaalisen median kanavista, kun taas vanhemmat ikäryhmät suosivat perinteisempiä medioita. Tutkimuksessa huomattiin, että näillä eroilla on keskeinen merkitys maatalousalan markkinoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että maatalousalan tulevaisuuden kannalta keskeistä on lisätä tietoisuutta alan monipuolisista uramahdollisuuksista sekä kohdentaa viestintää eri kohderyhmille heidän käyttämissään kanavissa. Vaikka kiinnostus alaa kohtaan ei ole selvästi negatiivista, sen neutraali taso viittaa siihen, että alalla on mahdollisuus parantaa vetovoimaansa erilaisilla toimenpiteillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa maatalousalan koulutuksen, viestinnän ja rekrytoinnin kehittämisessä.