Työhyvinvointiselvitys yhteistyön tueksi
Kuohukivi, Paula (2026)
Kuohukivi, Paula
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604288234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604288234
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajayrityksille X ja Y, joissa tutkittiin yrityksien työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia työyhteisössä. Yritysten X ja Y työntekijöiden työhyvinvointia ei ole aiemmin tutkittu yhteisellä tutkimuksella, joten työ auttoi yrityksiä ymmärtämään paremmin työntekijöiden tarpeita ja ajatuksia työyhteisön työhyvinvoinnista. Lisäksi tutkimus on merkityksellinen, sillä yritykset X ja Y yhdistyivät opinnäytetyön loppuvaiheessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tunnistaa organisaatioiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa konkreettisia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi, jotta yhteistyö voisi toimia rakentavasti. Työhyvinvointia tarkasteltiin monimenetelmällisen kyselytutkimuksen avulla, jossa yhdistettiin määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui työhyvinvoinnin keskeisiin käsitteisiin, kuten työn mielekkyyteen, työkykyyn, osaamiseen, työyhteisön toimivuuteen, johtamiseen sekä työn kuormitukseen ja palautumiseen.
Kysely toteutettiin organisaatioiden X ja Y henkilöstölle, ja aineisto analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin sekä laadullisen sisällön tarkastelun avulla. Kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Tulosten perusteella henkilöstö koki työhyvinvointinsa kokonaisuutena hyvällä tasolla, mikä ilmeni muun muassa työn mielekkyyden, oman osaamisen sekä työyhteisön arvostuksen ja tiimityön myönteisinä arvioina. Työturvallisuus ja henkilöstöedut koettiin vahvuuksiksi. Sen sijaan kehittämiskohteita tunnistettiin erityisesti sisäisessä viestinnässä, palautekäytännöissä, osaamisen kehittämisen tukemisessa, tiimien välisessä yhteistyössä sekä työn kuormituksesta palautumisessa.
Avoimet vastaukset täydensivät määrällisiä tuloksia ja toivat esiin henkilöstön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä, koulutus- ja kehittymismahdollisuuksista sekä selkeämmästä tiedonkulusta ja päätöksenteosta. Tutkimuksen johtopäätökset olivat linjassa teoriaosuudessa esitettyjen työhyvinvoinnin mallien ja käsitteiden kanssa, mikä vahvisti tulosten luotettavuutta ja tutkimuksen teoreettista perustaa.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia, jotka painottavat viestinnän ja esihenkilötyön kehittämistä, henkilöstön osallistamista, osaamisen tukemista sekä työhyvinvointia edistävien käytäntöjen vahvistamista.
Tutkimus osoitti myös tarpeen työhyvinvoinnin seurantatutkimukselle. Kokonaisuutena opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi sekä organisaatiolle että työelämän kehittämistyölle laajemmin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tunnistaa organisaatioiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa konkreettisia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi, jotta yhteistyö voisi toimia rakentavasti. Työhyvinvointia tarkasteltiin monimenetelmällisen kyselytutkimuksen avulla, jossa yhdistettiin määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui työhyvinvoinnin keskeisiin käsitteisiin, kuten työn mielekkyyteen, työkykyyn, osaamiseen, työyhteisön toimivuuteen, johtamiseen sekä työn kuormitukseen ja palautumiseen.
Kysely toteutettiin organisaatioiden X ja Y henkilöstölle, ja aineisto analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin sekä laadullisen sisällön tarkastelun avulla. Kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Tulosten perusteella henkilöstö koki työhyvinvointinsa kokonaisuutena hyvällä tasolla, mikä ilmeni muun muassa työn mielekkyyden, oman osaamisen sekä työyhteisön arvostuksen ja tiimityön myönteisinä arvioina. Työturvallisuus ja henkilöstöedut koettiin vahvuuksiksi. Sen sijaan kehittämiskohteita tunnistettiin erityisesti sisäisessä viestinnässä, palautekäytännöissä, osaamisen kehittämisen tukemisessa, tiimien välisessä yhteistyössä sekä työn kuormituksesta palautumisessa.
Avoimet vastaukset täydensivät määrällisiä tuloksia ja toivat esiin henkilöstön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä, koulutus- ja kehittymismahdollisuuksista sekä selkeämmästä tiedonkulusta ja päätöksenteosta. Tutkimuksen johtopäätökset olivat linjassa teoriaosuudessa esitettyjen työhyvinvoinnin mallien ja käsitteiden kanssa, mikä vahvisti tulosten luotettavuutta ja tutkimuksen teoreettista perustaa.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia, jotka painottavat viestinnän ja esihenkilötyön kehittämistä, henkilöstön osallistamista, osaamisen tukemista sekä työhyvinvointia edistävien käytäntöjen vahvistamista.
Tutkimus osoitti myös tarpeen työhyvinvoinnin seurantatutkimukselle. Kokonaisuutena opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi sekä organisaatiolle että työelämän kehittämistyölle laajemmin.
