Työhyvinvointiselvitys yhteistyön tueksi

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajayrityksille X ja Y, joissa tutkittiin yrityksien työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia työyhteisössä. Yritysten X ja Y työntekijöiden työhyvinvointia ei ole aiemmin tutkittu yhteisellä tutkimuksella, joten työ auttoi yrityksiä ymmärtämään paremmin työntekijöiden tarpeita ja ajatuksia työyhteisön työhyvinvoinnista. Lisäksi tutkimus on merkityksellinen, sillä yritykset X ja Y yhdistyivät opinnäytetyön loppuvaiheessa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tunnistaa organisaatioiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa konkreettisia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi, jotta yhteistyö voisi toimia rakentavasti. Työhyvinvointia tarkasteltiin monimenetelmällisen kyselytutkimuksen avulla, jossa yhdistettiin määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui työhyvinvoinnin keskeisiin käsitteisiin, kuten työn mielekkyyteen, työkykyyn, osaamiseen, työyhteisön toimivuuteen, johtamiseen sekä työn kuormitukseen ja palautumiseen.

Kysely toteutettiin organisaatioiden X ja Y henkilöstölle, ja aineisto analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin sekä laadullisen sisällön tarkastelun avulla. Kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Tulosten perusteella henkilöstö koki työhyvinvointinsa kokonaisuutena hyvällä tasolla, mikä ilmeni muun muassa työn mielekkyyden, oman osaamisen sekä työyhteisön arvostuksen ja tiimityön myönteisinä arvioina. Työturvallisuus ja henkilöstöedut koettiin vahvuuksiksi. Sen sijaan kehittämiskohteita tunnistettiin erityisesti sisäisessä viestinnässä, palautekäytännöissä, osaamisen kehittämisen tukemisessa, tiimien välisessä yhteistyössä sekä työn kuormituksesta palautumisessa.

Avoimet vastaukset täydensivät määrällisiä tuloksia ja toivat esiin henkilöstön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä, koulutus- ja kehittymismahdollisuuksista sekä selkeämmästä tiedonkulusta ja päätöksenteosta. Tutkimuksen johtopäätökset olivat linjassa teoriaosuudessa esitettyjen työhyvinvoinnin mallien ja käsitteiden kanssa, mikä vahvisti tulosten luotettavuutta ja tutkimuksen teoreettista perustaa. Opinnäytetyön tulosten pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia, jotka painottavat viestinnän ja esihenkilötyön kehittämistä, henkilöstön osallistamista, osaamisen tukemista sekä työhyvinvointia edistävien käytäntöjen vahvistamista.

Tutkimus osoitti myös tarpeen työhyvinvoinnin seurantatutkimukselle. Kokonaisuutena opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi sekä organisaatiolle että työelämän kehittämistyölle laajemmin.

This thesis was commissioned by Companies X and Y and examined employees’ experiences of workplace well-being within their work communities. The workplace well-being of the employees in these organizations had not previously been studied through a joint research project. Therefore, the study provided the organizations with valuable information about employees’ needs and perceptions related to workplace well-being. The topic also became particularly relevant as Companies X and Y merged during the final phase of the thesis process.

The aim of this thesis was to examine employees’ experiences of workplace well-being and the factors influencing it, as well as to identify organizational strengths and areas for development. The purpose was to provide concrete development proposals to support and improve workplace well-being and to promote constructive cooperation within the organization. The study was conducted as a mixed-method survey combining quantitative and qualitative research approaches. The theoretical framework was based on key workplace well-being concepts such as meaningful work, work ability, competence development, work community functioning, leadership, workload, and recovery.

The survey was conducted among the personnel of Companies X and Y, and the data were analyzed using descriptive statistical methods and qualitative content analysis. The response rate was 59%. The results indicated that employees generally perceived their workplace well-being to be at a good level. This was reflected in positive evaluations regarding meaningful work, professional competence, appreciation within the work community, and teamwork. Occupational safety and employee benefits were also identified as strengths. Development needs were identified particularly in internal communication, feedback practices, support for competence development, cooperation between teams, and recovery from workload.

Based on the results, development proposals were presented focusing on improving communication and supervisory practices, strengthening employee participation, supporting competence development, and reinforcing workplace well-being practices. The results of the study also indicated a need for follow-up research to monitor the development of workplace well-being. Overall, the thesis provided practical and timely information to support the development of workplace well-being both for the case organization and more broadly in working life development.