Maaseutu palvelujonotuksen ympäristönä : nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja

Abstract

Nuorten mielenterveys ja palvelujonojen piteneminen herättävät toistuvasti keskustelua ja huolta. Maaseutu ympäristönä jää usein vähemmälle huomiolle, mutta sen ominaispiirteet vaikuttavat väistämättä jonotuksen kokemukseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli haastattelemalla kartoittaa nuorten kokemuksia mielenterveyspalveluihin jonotuksesta maaseutuympäristössä. Tavoitteena oli luoda kuvaa siitä, millaista jonotus maaseutuympäristössä on ja nostaa esiin jonottavien nuorten näkökulmaa ja kokemuksia, jotta heidän tilanteensa voitaisiin kunnissa ottaa entistä paremmin huomioon. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään maaseudun kunnan etsivän nuorisotyön kanssa.

Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, eli se keskittyi kuvaamaan, millainen jonotuksen kokemus maaseutuympäristössä on. Opinnäytetyöhön oli ensisijaisesti tarkoituksena haastatella palvelujonossa nuorena maaseudulla olleita tai tällä hetkellä olevia henkilöitä. Haastateltavien löytyminen osoittautui haastavaksi, joten aineistoa täydennettiin maaseudulla työskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden haastatteluilla. Aineistonkeruu toteutettiin osin haastattelemalla joko kasvokkain tai etäyhteydellä, osin kirjallisella vastauslomakkeella.

Maaseudun ominaispiirteet näkyvät tuloksissa monilla tavoin. Pitkät etäisyydet näyttäytyivät hankaloittavana tekijänä nuorelle, jonka kynnys poistua kotoa on jo muutenkin korkea. Sosiaalisena ympäristönä maaseutu näyttäytyi jonottavalle nuorelle kaksijakoisesti. Tiiviissä yhteisössä leimautumisen riski kasvaa ja ulkopuolisuuden tunne voi korostua. Toisaalta myös luonnon tärkeys sekä yhteisöllisyyden positiiviset puolet ja potentiaali mainittiin. Jonotusaikana matalan kynnyksen palveluiden, kuten etsivän nuorisotyön rooli nuoren arjessa korostuu ja kaikki haastateltavat eivät tällaisia palveluita olleet saaneet.

Tulokset osoittavat jonottavan nuoren tilanteessa olevan tekijöitä, jotka voivat korostaa maaseutuympäristön ja niiden tiiviiden yhteisöiden negatiivisina koettuja puolia. Tärkeää olisi varmistaa matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuus myös syrjäseuduilla ja siten tukea nuoren toimijuutta sekä omassa elämässään, että osana yhteisöä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi maaseudun muutokset sosiaalisena ympäristönä viime vuosikymmeninä, sekä kartoitus siitä, miten maaseudun vahvuuksia on jo hyödynnetty mielenterveystyössä.

The purpose of this thesis was to interview rural youth on their experiences of queues to get to mental health services. In this thesis, queuing refers to the period between when such service is first deemed necessary, and the service actually starting. The objective was to form an understanding of what it is like to queue for mental health services in a rural environment. The approach was qualitative. Finding willing interviewees with queuing experience turned out to be challenging, so outreach youth workers were interviewed in addition.

Rural characteristics are strongly present in the results. Long distances were considered a challenge and countryside as a social environment was considered to have both positive and negative factors. The risk of stigmatization is increased in a close-knit community, but the importance of nature and the potential for communal support were also mentioned. The importance of low threshold services, such as outreach youth work, is emphasized during queuing period.

The results indicate that some factors in a queuing youth’s situation may amplify certain negatively perceived characteristics of a rural environment. It is also important to ensure the accessibility of low threshold services even in the most remote regions. For further study, it would be interesting to find out how the strengths of rural areas have been utilized in mental health work.