Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen kalankasvatuksessa ja kasvihuoneviljelyssä

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntämismah dollisuuksia kalanviljelyssä sekä kasvihuoneviljelyssä. Työn tavoitteena oli tuottaa toimek siantajalle käytännönläheinen kokonaiskuva siitä, millaisin edellytyksin hukkalämpöä voi daan siirtää ja hyödyntää näissä käyttökohteissa sekä mitkä tekijät rajaavat toteutetta vuutta. Aineisto koottiin kirjallisuuskatsauksella sekä asiantuntija-aineistolla. Aineistonkeruu toteu tettiin syys–joulukuussa 2025, ja siihen sisältyi neljä asiantuntijahaastattelua sekä kolme kyselyvastausta. Haastatteluissa ja kyselyssä painottuivat lämpötilataso, lämmöntarpeen luonne, etäisyys, siirto- ja liityntäratkaisut sekä investointien ja vastuiden jakautuminen. Tulosten perusteella datakeskusten hukkalämpö on teknisesti hyödynnettävissä sekä ka lanviljelyssä että kasvihuoneissa, mutta toteutus on vahvasti kohdekohtainen. Keskeisiksi pullonkauloiksi tunnistettiin lämmön siirtoon ja integraatioon liittyvät investoinnit, kuorma profiilien yhteensopivuus sekä sijainnin vaikutus kustannuksiin ja lämpöhäviöihin. Johtopäätöksenä korostui, että kannattavin eteneminen edellyttää lämmönlähteen ja käyt tökohteen yhteensovittamista jo suunnitteluvaiheessa sekä selkeitä yhteistyö- ja sopimus malleja.

This thesis examined the potential utilization of waste heat generated by data centers in aquaculture and greenhouse cultivation. The objective was to pro vide the commissioning company with relevant information on the technical and practical prerequisites, perceived opportunities, and key barriers to imple mentation in the Finnish context. The study combined a literature-based review with empirical expert data. The empirical material consisted of four semi-structured expert interviews and an anonymous survey with three responses, including two aquaculture operators and one greenhouse operator. The qualitative data from the interviews and open survey responses were analysed thematically, while closed survey items were summarised descriptively. All participants were reported using anony mized, role-based descriptions. The findings indicate that the utilisation of waste heat is technically feasible in both application areas. However, practical viability is primarily determined by compatibility between temperature levels and process requirements, the dis tance between the heat source and the end user, and the investment needed for system integration. In aquaculture, heat demand is relatively stable throughout the year, although operational processes also require cooling dur ing warmer periods, emphasising the importance of controllable heat ex change and temperature management. In greenhouse cultivation, the sea sonal nature of heating demand and higher temperature requirements in some systems may increase the need for heat pumps or hybrid energy solutions. Across both sectors, the principal constraint was not the availability of waste heat itself, but the infrastructure required to transfer, integrate, and operate it reliably and cost-effectively. Future research should focus on site-specific system sizing, cost-sharing and contractual models, seasonal load matching, and the role of storage solutions in improving year-round utilisation.