Toisen jumputus on toisen kulttuuri: elektronisen musiikin kehystäminen suomalaisessa uutismediassa
Nieminen, Jenna (2026)
Nieminen, Jenna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604298558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604298558
Tiivistelmä
Elektroninen musiikki on elinvoimainen osa suomalaista musiikkikulttuuria. Kiinnostus genreä kohtaan on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa sosiaalisessa mediassa trendaavien musiikkisisältöjen myötä. Elektronisen musiikin ympärille rakentunut kulttuuri muuttuu ja on matkalla vaihtoehtoisesta kohti valtavirran rajamaita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten elektronista musiikkia kehystetään suomalaisessa uutismediassa, millaisia journalistisia keinoja kehystämisessä käytetään, ja millaisena elektroninen musiikki esittäytyy lukijalle kehystämisen seurauksena.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys taustoittaa elektronisen musiikin historiaa ja genrelle ominaisia piirteitä sekä esittelee kehystämiseen perehtyneiden tutkijoiden, kuten Erving Goffmanin, Robert Entmanin, Erkki Karvosen sekä Esa Väliverrosen teoreettisia näkemyksiä kehystämisestä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Väliverrosen kehysanalyysiä, jonka avulla voidaan tarkastella, millaisia mielikuvia ja merkityksiä elektroniselle musiikille rakentuu suomalaisessa mediassa.
Tutkimusaineistoni koostui yhteensä 34 artikkelista, jotka liittyivät elektroniseen musiikkiin. Aineisto koostui Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalehden artikkeleista, jotka oli julkaistu ajanjaksolla 11/2023–11/2024.
Kehysanalyysi osoitti, että suomalaiset valtaväestölle suunnatut mediat kehystävät elektronista musiikkia viiden toistuvan pääkehyksen kautta. Tutkimuksesta löytyneet pääkehykset olivat: artisti-, kulttuuri-, tapahtuma-, trendi- ja lieveilmiökehys. Analyysi selvitti, että elektronisen musiikin kehykset rakentuvat kielellisten valintojen sekä toistuvien näkökulmien avulla, joissa korostetaan elektronisen musiikin tiettyjä piirteitä ja asiayhteyksiä. Elektroninen musiikki esiintyy lukijalle monipuolisena ja suosittuna genrenä, jonka ympärille on kehittynyt elinvoimainen kulttuuri, jolla on omat tapansa, norminsa ja arvonsa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys taustoittaa elektronisen musiikin historiaa ja genrelle ominaisia piirteitä sekä esittelee kehystämiseen perehtyneiden tutkijoiden, kuten Erving Goffmanin, Robert Entmanin, Erkki Karvosen sekä Esa Väliverrosen teoreettisia näkemyksiä kehystämisestä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Väliverrosen kehysanalyysiä, jonka avulla voidaan tarkastella, millaisia mielikuvia ja merkityksiä elektroniselle musiikille rakentuu suomalaisessa mediassa.
Tutkimusaineistoni koostui yhteensä 34 artikkelista, jotka liittyivät elektroniseen musiikkiin. Aineisto koostui Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalehden artikkeleista, jotka oli julkaistu ajanjaksolla 11/2023–11/2024.
Kehysanalyysi osoitti, että suomalaiset valtaväestölle suunnatut mediat kehystävät elektronista musiikkia viiden toistuvan pääkehyksen kautta. Tutkimuksesta löytyneet pääkehykset olivat: artisti-, kulttuuri-, tapahtuma-, trendi- ja lieveilmiökehys. Analyysi selvitti, että elektronisen musiikin kehykset rakentuvat kielellisten valintojen sekä toistuvien näkökulmien avulla, joissa korostetaan elektronisen musiikin tiettyjä piirteitä ja asiayhteyksiä. Elektroninen musiikki esiintyy lukijalle monipuolisena ja suosittuna genrenä, jonka ympärille on kehittynyt elinvoimainen kulttuuri, jolla on omat tapansa, norminsa ja arvonsa.
