Kohti pidempää vaate-elinkaarta : korjauspassi uutena palvelukonseptina

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten vaatteiden elinkaarta voidaan pidentää ja voisiko elinkaaren pidentämistä edesauttaa korjauspassilla, joka ohjaa kuluttajia kohti vaatteiden ja tekstiilien korjauttamista niiden poisheittämisen sijaan. Tarkoituksena oli myös selvittää millainen korjauspassi voisi toimia kannustimena näiden palveluiden käyttöön ompeluyrittäjän näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin osana Hämeen ammattikorkeakoulun PLUTO-hanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kiertotalousyritysten liiketoimintaa ja prosesseja yhä vahvemmin regeneratiivisuuden periaatteiden mukaisiksi, eli vahvistaa kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja sekä luoda asiakasdataan perustuvia palvelukonsepteja. Hanke oli Euroopan Unionin osarahoittama. Työn tietoperustassa tutustuttiin tekstiiliteollisuuteen ja sen ympäristövaikutuksiin sekä erilaisiin mahdollisuuksiin, kuinka päästöjä voidaan vähentää elinkaaren eri vaiheissa. Työssä syvennyttiin myös erilaisiin ohjauskeinoihin, joilla voidaan ohjata yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuluttajia kohti kestävämpää kuluttajakäyttäytymistä. Opinnäytetyö oli tutkimuspainotteinen ja aineiston keruumenetelmäksi valittiin haastattelut. Haastattelukysymyksiä oli kymmenen, joista muutamassa oli lyhyt tarkentava lisäkysymys. Haastattelupyyntöjä lähetettiin sähköpostitse kaksikymmentä kappaletta. Työhön haastateltiin viittä ompelimoyrittäjää. Haastatteluilla selvitettiin yrittäjien näkemyksiä koskien korjaus- ja upcycling-palveluita ja arvioida korjauspassi konseptin toimivuutta käytännössä sekä rakentaa konsepti yrittäjien toiveiden mukaiseksi. Haastatteluaineistot analysointiin teemoittelulla. Haastatteluilla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Yrittäjien näkökulmat olivat yhtenäisiä siitä, että korjauspassi voisi olla toimiva konsepti ja ideatasolla ajatuksesta pidettiin. Useassa vastauksessa tuli myös esiin käytännön toteutuksen haasteet sekä mahdollinen resurssien, kuten ajan puute. Kuitenkin kannattavuudesta tuli vastauksissa eriäviä mielipiteitä. Osa yrittäjistä piti korjauspassia mahdollisuutena syventää asiakassuhteita, lisätä asiakasuskollisuutta sekä tasoittaa kysyntää. Osa kuitenkin koki, että jo olemassa olevista kanta-asiakassysteemeistä ei ollut saatu toivottavaa hyötyä, jolloin kiinnostus uutta konseptia kohtaan oli skeptisempi. Kaikki haastateltavat kuitenkin olivat samaa mieltä, että korjaus- ja upcycling-palveluiden kysyntä on nousussa ja tulevaisuudessa uusille palvelumalleille voi olla kysyntää. Haastattelujen perusteella korjauspassia voidaan pitää potentiaalisena keinona edistää vaatteiden korjaamista, käyttöiän pidentämistä ja kotimaisen yrittäjyyden tukemista.