Viestintätyylien merkitys tarpojien ja samoajien sitouttamisessa partion tapahtumiin ja koulutuksiin
Käkelä-Petäys, Laura (2026)
Käkelä-Petäys, Laura
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604308725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604308725
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaiset viestintätyylit ja äänensävyt sitouttavat tarpoja- (12–14-vuotiaat) ja samoajaikäisiä (15–17-vuotiaat) partiolaisia partion tapahtumiin ja koulutuksiin. Lähtökohtana oli havainto, että juuri tuon ikäiset nuoret lopettavat partioharrastuksen, ja nuorten vapaa-ajasta kilpailee monta eri tekijää, eikä harrastuksiin sitoutuminen ole itsestään selvää. Erityisesti viestinnän merkitys korostuu, sillä sen kautta nuoret muodostavat käsityksen toiminnasta ja sen kiinnostavuudesta.
Tämän vuoksi työssä keskityttiin viestintätyyleihin ja viestien äänensävyihin osana Suomen Partiolaisten viestintää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Haastattelut tehtiin keväällä 2026 kahdeksalle 12–17-vuotiaalle partiolaiselle ympäri Suomea. Aineisto analysoitiin sisältöanalyysin menetelmin, jolloin tunnistettiin toistuvia teemoja ja nuorten näkemyksiä viestinnän vaikutuksesta sitoutumiseen.
Tulokset kertoivat, että nuoret kokivat kiinnostavaksi viestinnän, joka on visuaalisesti houkuttelevaa, selkeää ja puhuttelee heitä omalla kielellään. Viestien äänensävy kuten ystävällisyys, innostavuus ja osallisuuden korostaminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten viesti koetaan. Työn perusteella voidaan todeta, että nuoria sitouttava viestintä tukee affektiivista ja normatiivista sitoutumista, vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää osallistumishalukkuutta. Näitä havaintoja voidaan hyödyntää Suomen Partiolaisten viestinnän kehittämisessä ja nuorten sitoutumisen edistämisessä.
Tämän vuoksi työssä keskityttiin viestintätyyleihin ja viestien äänensävyihin osana Suomen Partiolaisten viestintää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Haastattelut tehtiin keväällä 2026 kahdeksalle 12–17-vuotiaalle partiolaiselle ympäri Suomea. Aineisto analysoitiin sisältöanalyysin menetelmin, jolloin tunnistettiin toistuvia teemoja ja nuorten näkemyksiä viestinnän vaikutuksesta sitoutumiseen.
Tulokset kertoivat, että nuoret kokivat kiinnostavaksi viestinnän, joka on visuaalisesti houkuttelevaa, selkeää ja puhuttelee heitä omalla kielellään. Viestien äänensävy kuten ystävällisyys, innostavuus ja osallisuuden korostaminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten viesti koetaan. Työn perusteella voidaan todeta, että nuoria sitouttava viestintä tukee affektiivista ja normatiivista sitoutumista, vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää osallistumishalukkuutta. Näitä havaintoja voidaan hyödyntää Suomen Partiolaisten viestinnän kehittämisessä ja nuorten sitoutumisen edistämisessä.
