Työpaikan tunneilmastoon vaikuttavat tekijät
Salmi, Aino (2026)
Salmi, Aino
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605018855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605018855
Tiivistelmä
Tunteiden on todettu olevan selkeässä yhteydessä työssä suoriutumiseen, työviihtyvyyteen ja työn tuloksellisuuteen. Työn tilaajaorganisaation edustamalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on todettu haasteita työvoiman saatavuudessa ja sitoutuneisuudessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Miten tunneilmastoon vaikuttavat tekijät ilmenevät työpaikalla? Onko tunneilmastoon vaikuttavien tekijöiden ilmenemisessä eroa toimipaikkojen välillä? Eroavatko työsuhteisten ja ammatinharjoittajien kokemukset tunneilmastoon vaikuttavien tekijöiden ilmenemisestä? Toteutuuko kohdeorganisaatiossa Parken & Seon autenttisen tunneilmaston mukaiset ominaisuudet. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaisotantana kahden tutkimuksen kohteena olevien toimipaikkojen henkilöstölle. Sähköinen kysely lähti 514 henkilölle, vastausprosentti oli 15,2 %.
Tunneilmastoon vaikuttavat tekijät ilmenivät työpaikoilla melko hyvin ja tunteiden koettiin kuuluvan työpaikalle. Tunteita koettiin selkeästi enemmän kuin nähtiin ilmaistavan. Kehittämistarpeita koettiin psykologisen turvallisuuden osiossa. Noin puolet vastaajista koki, että joutuvat esittämään tunteita, joita eivät aidosti koe. Esihenkilöiden tunteiden ilmaisun koettiin vaikuttavan työyhteisön tunneilmastoon ja noin puolet vastaajista koki johtamisessa huomioitavan tunteet, tässä osiossa koettiin eniten kehittämistarpeita.
Toimipaikkojen välillä todettiin eroja tunneilmastoon vaikuttavine tekijöiden ilmenemisessä, Hämeenlinnassa esiintyi enemmän tunneilmastoon vaikuttavia myönteisiä tekijöitä, myös psykologinen turvallisuus ja vuorovaikutus koettiin siellä paremmaksi. Työsuhteisten ja ammatinharjoittajien välillä todettiin, että työsuhteiset kokevat psykologisen turvallisuuden ammatinharjoittajia paremmaksi ja ammatinharjoittajat kokevat kohtaamiset useammin teennäisinä. Parken & Seon tunneilmaston ominaisuuksien todettiin valtaosin toteutuvan, kuitenkin yli puolet vastaajista koki, että joidenkin tunteiden ilmaisu on hyväksyttävämpää kuin toisten, mikä ei ole autenttisen tunneilmaston mukaista
Tutkimustulokset auttavat suuntaamaan kehittämistoimia heikoimmin toteutuneille osa-alueille. Työyhteisöissä on tärkeää pyrkiä luomaan avointa ilmapiiriä tunteista keskustelulle ja vahvistamaan psykologista turvallisuutta. Sote-alan tunnekuorma tulee huomioida myös johtamisessa alan vetovoimaisuuden säilyttämiseksi.
Tunneilmastoon vaikuttavat tekijät ilmenivät työpaikoilla melko hyvin ja tunteiden koettiin kuuluvan työpaikalle. Tunteita koettiin selkeästi enemmän kuin nähtiin ilmaistavan. Kehittämistarpeita koettiin psykologisen turvallisuuden osiossa. Noin puolet vastaajista koki, että joutuvat esittämään tunteita, joita eivät aidosti koe. Esihenkilöiden tunteiden ilmaisun koettiin vaikuttavan työyhteisön tunneilmastoon ja noin puolet vastaajista koki johtamisessa huomioitavan tunteet, tässä osiossa koettiin eniten kehittämistarpeita.
Toimipaikkojen välillä todettiin eroja tunneilmastoon vaikuttavine tekijöiden ilmenemisessä, Hämeenlinnassa esiintyi enemmän tunneilmastoon vaikuttavia myönteisiä tekijöitä, myös psykologinen turvallisuus ja vuorovaikutus koettiin siellä paremmaksi. Työsuhteisten ja ammatinharjoittajien välillä todettiin, että työsuhteiset kokevat psykologisen turvallisuuden ammatinharjoittajia paremmaksi ja ammatinharjoittajat kokevat kohtaamiset useammin teennäisinä. Parken & Seon tunneilmaston ominaisuuksien todettiin valtaosin toteutuvan, kuitenkin yli puolet vastaajista koki, että joidenkin tunteiden ilmaisu on hyväksyttävämpää kuin toisten, mikä ei ole autenttisen tunneilmaston mukaista
Tutkimustulokset auttavat suuntaamaan kehittämistoimia heikoimmin toteutuneille osa-alueille. Työyhteisöissä on tärkeää pyrkiä luomaan avointa ilmapiiriä tunteista keskustelulle ja vahvistamaan psykologista turvallisuutta. Sote-alan tunnekuorma tulee huomioida myös johtamisessa alan vetovoimaisuuden säilyttämiseksi.
