Generatiivisen tekoälyn käyttöönoton mittaaminen
Petäjävirta, Joni (2026)
Petäjävirta, Joni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049225
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kokivat generatiivisen tekoälyn käyttöönoton työtehtävissään, mitkä tekijät voivat ennustaa käyttämisaikeita ja todellista käyttöä sekä miten generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa voidaan mitata julkishallinnon organisaatiossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena organisaation yhden yksikön henkilöstölle. Kyselytutkimuksen teoriapohjana käytettiin yhdistettyä teoriaa teknologian hyväksynnästä ja käytöstä sekä tehtävä-teknologia-sopivuusmallia. Kyselyllä kartoitettiin mm. työntekijöiden kokemusta teknologian yhteensopivuudesta työtehtävien kanssa, käyttöönoton yhteydessä saatua tukea organisaatiolta, uuden teknologian koettua hyötyä omissa työtehtävissä ja aikomusta käyttää uutta teknologiaa jatkossa työtehtävien tukena. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 20. Tutkimuksessa ei mitattu todellista käyttöä, joten tulokset kuvaavat ensisijaisesti käyttäjäkokemusta ja käyttämisaikomuksia.
Vastauksista ilmeni, että kokemus käyttöönotosta on ollut pääosin myönteinen. Organisaation tarjoamat edellytykset käyttöönotolle, työntekijöille annetut resurssit kokeiluun ja opetteluun sekä annetun tietoturvaohjeistuksen selkeys nousivat esille myönteisinä kokemuksina vastaajien keskuudessa. Myös vastaajien käyttämisaikomukset olivat korkealla tasolla, ja asenne uutta työkalua kohtaan oli pääsääntöisesti myönteinen. Haasteina käyttöönotossa nousivat esille uuden työkalun saattaminen osaksi arjen työprosesseja ja työkalulle syötettävän aineiston rajaukset salassa pidettävän tiedon osalta. Lisäksi kyselytulosten pohjalta laskettiin korrelaatiot käyttämisaikomuksen ja summamuuttujien välillä, ja vahvimmat yhteydet havaittiin tehtävän ja teknologian yhteensopivuuden, suorituskykyodotuksen sekä yksilön valmiuksien kanssa.
Opinnäytetyö tarjoaa tietoa työntekijöiden kokemuksista generatiivisen tekoälytyökalun käyttöönotossa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää työkalun käytön tukemisessa ja vakiinnuttamisessa organisaatiossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena organisaation yhden yksikön henkilöstölle. Kyselytutkimuksen teoriapohjana käytettiin yhdistettyä teoriaa teknologian hyväksynnästä ja käytöstä sekä tehtävä-teknologia-sopivuusmallia. Kyselyllä kartoitettiin mm. työntekijöiden kokemusta teknologian yhteensopivuudesta työtehtävien kanssa, käyttöönoton yhteydessä saatua tukea organisaatiolta, uuden teknologian koettua hyötyä omissa työtehtävissä ja aikomusta käyttää uutta teknologiaa jatkossa työtehtävien tukena. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 20. Tutkimuksessa ei mitattu todellista käyttöä, joten tulokset kuvaavat ensisijaisesti käyttäjäkokemusta ja käyttämisaikomuksia.
Vastauksista ilmeni, että kokemus käyttöönotosta on ollut pääosin myönteinen. Organisaation tarjoamat edellytykset käyttöönotolle, työntekijöille annetut resurssit kokeiluun ja opetteluun sekä annetun tietoturvaohjeistuksen selkeys nousivat esille myönteisinä kokemuksina vastaajien keskuudessa. Myös vastaajien käyttämisaikomukset olivat korkealla tasolla, ja asenne uutta työkalua kohtaan oli pääsääntöisesti myönteinen. Haasteina käyttöönotossa nousivat esille uuden työkalun saattaminen osaksi arjen työprosesseja ja työkalulle syötettävän aineiston rajaukset salassa pidettävän tiedon osalta. Lisäksi kyselytulosten pohjalta laskettiin korrelaatiot käyttämisaikomuksen ja summamuuttujien välillä, ja vahvimmat yhteydet havaittiin tehtävän ja teknologian yhteensopivuuden, suorituskykyodotuksen sekä yksilön valmiuksien kanssa.
Opinnäytetyö tarjoaa tietoa työntekijöiden kokemuksista generatiivisen tekoälytyökalun käyttöönotossa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää työkalun käytön tukemisessa ja vakiinnuttamisessa organisaatiossa.
