Päiväkirja yhteistyöhenkisestä johtamisesta kahden organisaation kompleksisuuden keskellä
Kytöhonka, Perttu (2026)
Kytöhonka, Perttu
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049122
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee urheiluseuran johtamista kahden erilaisen salibandyorganisaation kontekstissa. Tekijä toimii samanaikaisesti Nystarsin toiminnanjohtajana sekä EräViikinkien urheilujohtajana. Työn tavoitteena oli analysoida ja kehittää omaa johtamisosaamista kolmen teeman kautta: yhteistyöhenkinen johtaminen, taitava ja tilanteisiin sopeutuva viestintä sekä itsensä johtaminen ja kuormituksen hallinta. Työn tietoperusta rakentuu yhteisön toimintakyvyn, psykologisen turvallisuuden, kompleksisen johtamisen ja oppivan organisaation käsitteistä. Keskeisiä lähteitä olivat Räikkönen ja Hedman (2024), Edmondson (2019), Vartiainen, Ollila, Raisio ja Lindell (2013), Vartiainen ja Raisio (2020) sekä Senge (1990).
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena. Seurantajakso kattoi kahdeksan viikkoa tammikuusta helmikuuhun 2026 ja sisälsi molempien organisaatioiden arjen johtamistyötä: pelaaja- ja valmentajaneuvotteluja, kumppanuusprosesseja, strategista suunnittelua, vapaaehtoistoimijoiden johtamista sekä valmennuksellista työtä. Viikkoanalyysit laadittiin 5R-viitekehystä hyödyntäen kolmannesta seurantaviikosta eteenpäin ohjaajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta.
Seurantajakson keskeisin havainto on johtamisajattelun muutos ratkaisujen tuottamisesta ratkaisukyvyn mahdollistamiseen. Käytännössä tämä näkyi esimerkiksi siinä, miten pelaaja- ja valmentajaneuvotteluissa, kumppanineuvotteluissa ja vapaaehtoisten kanssa toimimisessa onnistuminen edellytti dialogia ja yhteisen ymmärryksen rakentamista valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Konkreettinen kehitysaskel oli kyky tunnistaa hetket, joissa johtaja vahvistaa toisen osapuolen omistajuutta palauttamalla vastuun sinne missä paras arjen ymmärrys sijaitsee sen sijaan että ratkaisisi tilanteen itse. Viestintä osoittautui johtamisen keskeisimmäksi välineeksi, ei tiedon siirtämisen kanavana vaan yhteisen ymmärryksen rakentamisen tapana. Itsensä johtamisen osalta kehitystä tapahtui erityisesti roolinvaihtojen kuormittavuuden tunnistamisessa ja palautumisen ennakoinnissa. Seurantajakson aikana prosessiin liitettiin Nassim Nicholas Talebin antihauraus- ja skin in the game -käsitteet, jotka täydensivät alkuperäistä teoriapohjaa erityisesti ymmärryksessä, että häiriöt ja haasteet auttavat organisaatiota kehittymään vahvemmaksi, erityisesti jos vastuu ja osaaminen ovat jakautuneet riittävän laajalle.
Kestävä urheiluseuran johtaminen ei perustu yksittäisen johtajan kykyyn hallita kokonaisuutta vaan yhteisön toimintakykyyn. Opinnäytetyöprosessi vahvisti tätä ymmärrystä ja auttoi tunnistamaan niitä hetkiä arjessa, joissa johtaja joko vahvistaa tai heikentää yhteisön toimintakykyä omilla valinnoillaan.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena. Seurantajakso kattoi kahdeksan viikkoa tammikuusta helmikuuhun 2026 ja sisälsi molempien organisaatioiden arjen johtamistyötä: pelaaja- ja valmentajaneuvotteluja, kumppanuusprosesseja, strategista suunnittelua, vapaaehtoistoimijoiden johtamista sekä valmennuksellista työtä. Viikkoanalyysit laadittiin 5R-viitekehystä hyödyntäen kolmannesta seurantaviikosta eteenpäin ohjaajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta.
Seurantajakson keskeisin havainto on johtamisajattelun muutos ratkaisujen tuottamisesta ratkaisukyvyn mahdollistamiseen. Käytännössä tämä näkyi esimerkiksi siinä, miten pelaaja- ja valmentajaneuvotteluissa, kumppanineuvotteluissa ja vapaaehtoisten kanssa toimimisessa onnistuminen edellytti dialogia ja yhteisen ymmärryksen rakentamista valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Konkreettinen kehitysaskel oli kyky tunnistaa hetket, joissa johtaja vahvistaa toisen osapuolen omistajuutta palauttamalla vastuun sinne missä paras arjen ymmärrys sijaitsee sen sijaan että ratkaisisi tilanteen itse. Viestintä osoittautui johtamisen keskeisimmäksi välineeksi, ei tiedon siirtämisen kanavana vaan yhteisen ymmärryksen rakentamisen tapana. Itsensä johtamisen osalta kehitystä tapahtui erityisesti roolinvaihtojen kuormittavuuden tunnistamisessa ja palautumisen ennakoinnissa. Seurantajakson aikana prosessiin liitettiin Nassim Nicholas Talebin antihauraus- ja skin in the game -käsitteet, jotka täydensivät alkuperäistä teoriapohjaa erityisesti ymmärryksessä, että häiriöt ja haasteet auttavat organisaatiota kehittymään vahvemmaksi, erityisesti jos vastuu ja osaaminen ovat jakautuneet riittävän laajalle.
Kestävä urheiluseuran johtaminen ei perustu yksittäisen johtajan kykyyn hallita kokonaisuutta vaan yhteisön toimintakykyyn. Opinnäytetyöprosessi vahvisti tätä ymmärrystä ja auttoi tunnistamaan niitä hetkiä arjessa, joissa johtaja joko vahvistaa tai heikentää yhteisön toimintakykyä omilla valinnoillaan.
