Energeettisen materiaalin tiheyden kasvattaminen ja lämmönjohtavuuden määrittäminen
Siponen, Jussi (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059326
Tiivistelmä
Energeettisellä materiaalilla tarkoitetaan pyroteknisiä aineita, ajoaineita ja räjähteitä. Niiden molekyylirakenteeseen on sitoutuneena kemiallista energiaa, jota voidaan hyödyntää useilla eri tavoilla. Energeettisen materiaalin tiheys ja lämmönjohtavuus vaikuttavat sen suorituskykyyn ja käyttöominaisuuksiin.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Puolustusvoimien tutkimuslaitos. Työn tavoitteena oli kehittää tutkimustyössä käytettäviä työmenetelmiä. Työn tarkoituksena oli laatia kirjallisuuskatsauksiin perustuva toimintaohje, jonka avulla voidaan lisätä energeettisen materiaalin tiheyttä ja määrittää sen lämmönjohtavuus. Kirjallisuudesta tunnistettiin useita eri menetelmiä, joiden soveltuvuutta nykyisiin tutkimusolosuhteisiin arvioitiin.
Tiheyden kasvattamisen menetelmäksi valittiin vaiheittainen puristaminen, jolla pyrittiin minimoimaan puristamisen haitalliset vaikutukset. Ohje luotiin soveltaen metallurgian standardia SFS 3927 2017, jonka avulla laboratoriohenkilökunta voi lisätä tutkimustyössä käytettävien näytteiden tiheyttä. Ohje jäi teoreettiselle tasolle, sillä esimerkkejä pienten näytemäärien puristamisesta ei ollut saatavilla. Lämmönjohtavuuden mittausmenetelmäksi valittiin Modified Transient Plane Source (MTPS) ja laitteeksi C-Therm Trident. Laite mahdollistaa nopean ja tarkan mittauksen pienistä näytemääristä. Toimintaohje laajentaa tutkimuksen työmenetelmiä kattamaan näytteiden lämmönjohtavuuden mittaamisen ja sen käyttökelpoisuus energeettisille aineille on varmistettu valmistajan laiteasiantuntijoilta.
Opinnäytetyön tuloksina ovat toimintaohjeet energeettisen materiaalin tiheyden lisäämiseen ja lämmönjohtavuuden mittaamiseen. Työssä nousi esiin myös kehitysehdotuksia, joista tärkeimpänä puristamisen automatisointi. Jatkotutkimusaiheena nousi esiin anisotropian todellinen vaikutus energeettiseen materiaaliin. Lisäksi vaihtoehtoisia lämmönjohtavuuden mittausmenetelmiä koskevat NATO:n STANAG-standardit olisivat hyödyllinen jatkotutkimuskohde.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Puolustusvoimien tutkimuslaitos. Työn tavoitteena oli kehittää tutkimustyössä käytettäviä työmenetelmiä. Työn tarkoituksena oli laatia kirjallisuuskatsauksiin perustuva toimintaohje, jonka avulla voidaan lisätä energeettisen materiaalin tiheyttä ja määrittää sen lämmönjohtavuus. Kirjallisuudesta tunnistettiin useita eri menetelmiä, joiden soveltuvuutta nykyisiin tutkimusolosuhteisiin arvioitiin.
Tiheyden kasvattamisen menetelmäksi valittiin vaiheittainen puristaminen, jolla pyrittiin minimoimaan puristamisen haitalliset vaikutukset. Ohje luotiin soveltaen metallurgian standardia SFS 3927 2017, jonka avulla laboratoriohenkilökunta voi lisätä tutkimustyössä käytettävien näytteiden tiheyttä. Ohje jäi teoreettiselle tasolle, sillä esimerkkejä pienten näytemäärien puristamisesta ei ollut saatavilla. Lämmönjohtavuuden mittausmenetelmäksi valittiin Modified Transient Plane Source (MTPS) ja laitteeksi C-Therm Trident. Laite mahdollistaa nopean ja tarkan mittauksen pienistä näytemääristä. Toimintaohje laajentaa tutkimuksen työmenetelmiä kattamaan näytteiden lämmönjohtavuuden mittaamisen ja sen käyttökelpoisuus energeettisille aineille on varmistettu valmistajan laiteasiantuntijoilta.
Opinnäytetyön tuloksina ovat toimintaohjeet energeettisen materiaalin tiheyden lisäämiseen ja lämmönjohtavuuden mittaamiseen. Työssä nousi esiin myös kehitysehdotuksia, joista tärkeimpänä puristamisen automatisointi. Jatkotutkimusaiheena nousi esiin anisotropian todellinen vaikutus energeettiseen materiaaliin. Lisäksi vaihtoehtoisia lämmönjohtavuuden mittausmenetelmiä koskevat NATO:n STANAG-standardit olisivat hyödyllinen jatkotutkimuskohde.
