Panoraamatomografialaitteiden laadunvarmistus Varsinais-Suomessa
Svegin, Jenny (2015)
Svegin, Jenny
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117206
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa millaisia laadunvarmistus toimenpiteitä ja laadunvarmistustestejä tehdään toimipaikoissa, joissa on digitaalinen panoraamatomografialaite. Samalla kartoitettiin millaista laadunvarmistuskoulutusta työntekijät ovat työssäoloaikanaan saaneet ja millaisia odotuksia heillä on koulutusta kohtaan. Työn tavoitteena oli tuoda esille, kuinka tärkeää laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet ovat potilaalle, kuvan ottajalle ja kuvan tulkitsijalle.
Aineisto kerättiin tammi-maaliskuun 2015 aikana strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi saatekirjeen ja 33 kysymystä joista, kaksi oli avoimia, 11 puolistrukturoituja ja 20 strukturoituja kysymyksiä. Lomakkeet lähetettiin postitse Varsinais-Suomessa sijaitseviin hammashoitoloihin, kuvantamisyksiköihin ja yksityisiin hammaslääkäriasemiin / vastaanottoihin. Osoitteet saatiin Säteilyturvakeskuksen rekisteristä. Tutkimusjoukosta 64% vastasi kyselyyn.
Opinnäytetyön tulosten mukaan laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä tehdään melko tunnollisesti Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Eniten tarkistetaan säteilysuojainten kuntoa, kuvan tasaisuutta sekä testataan säteilykeilan keskitystä ja valomerkkien suuntausta. Kyselyyn osallistuneissa toimipaikoissa potilasannoksia määriteltiin merkittävän vähän.
Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet työssäoloaikanaan täydennyskoulutusta laadunvarmistustestien tekemiseen. Yleisin koulutusmuoto oli koulutustilaisuus. Vastaajat toivoisivat, että laadunvarmistuskoulutus olisi vuorovaikutteista ja ohjattua käytännön harjoittelua. Laadunvarmistuskoulutus koetaan tervetulleeksi ja sen toivotaan sisältävän tulosten arviointia, laadunvarmistustestien tekemistä, tietoa korjaavista toimenpiteistä sekä opetusta itsearviointiin.
Aineisto kerättiin tammi-maaliskuun 2015 aikana strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi saatekirjeen ja 33 kysymystä joista, kaksi oli avoimia, 11 puolistrukturoituja ja 20 strukturoituja kysymyksiä. Lomakkeet lähetettiin postitse Varsinais-Suomessa sijaitseviin hammashoitoloihin, kuvantamisyksiköihin ja yksityisiin hammaslääkäriasemiin / vastaanottoihin. Osoitteet saatiin Säteilyturvakeskuksen rekisteristä. Tutkimusjoukosta 64% vastasi kyselyyn.
Opinnäytetyön tulosten mukaan laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä tehdään melko tunnollisesti Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Eniten tarkistetaan säteilysuojainten kuntoa, kuvan tasaisuutta sekä testataan säteilykeilan keskitystä ja valomerkkien suuntausta. Kyselyyn osallistuneissa toimipaikoissa potilasannoksia määriteltiin merkittävän vähän.
Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet työssäoloaikanaan täydennyskoulutusta laadunvarmistustestien tekemiseen. Yleisin koulutusmuoto oli koulutustilaisuus. Vastaajat toivoisivat, että laadunvarmistuskoulutus olisi vuorovaikutteista ja ohjattua käytännön harjoittelua. Laadunvarmistuskoulutus koetaan tervetulleeksi ja sen toivotaan sisältävän tulosten arviointia, laadunvarmistustestien tekemistä, tietoa korjaavista toimenpiteistä sekä opetusta itsearviointiin.