Sovinko ”miehen malliin”? : miesten kokemuksia lapsuuden tunnekasvatuksesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia miehillä on lapsuuden tunnekasvatuksesta ja miten nämä kokemukset näkyvät heidän tunnetaidoissaan aikuisuudessa. Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten lapsuuden tunneilmapiiri ja vanhempien toiminta vaikuttavat tunteiden käsittelyyn myöhemmin elämässä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui neljä aikuista miestä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja keskeisiksi teemoiksi muodostuivat lapsuuden tunneilmapiiri, tunnekasvatus, sukupuoliroolit, aikuisuuden tunnetaidot sekä lapsuuden ja aikuisuuden välinen yhteys. Tuloksista kävi ilmi, että lapsuuden tunneilmapiiri koettiin pääosin myönteisenä, mutta tunteista ei puhuttu kovin avoimesti. Erityisesti negatiiviset tunteet jäivät usein vähemmälle huomiolle ja niiden käsittely tapahtui monesti itsenäisesti. Tunnekasvatus näyttäytyi enemmän arjen kautta opittuna kuin tietoisena kasvatuksena. Tuloksissa korostui myös se, että poikien tunteiden ilmaisua rajoitettiin enemmän kuin tyttöjen. Aikuisuudessa osa haastateltavista koki tunnetaitonsa hyviksi, kun taas osa koki niissä puutteita erityisesti tunteiden sanoittamisessa ja jakamisessa. Monet kuitenkin kuvailivat, että tunnetaidot ovat kehittyneet ajan myötä esimerkiksi ihmissuhteiden ja omien kokemusten kautta. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja kasvatusalan työssä sekä vanhemmuuden tukemisessa. Tulokset korostavat sitä, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea myös vaikeiden tunteiden käsittelyssä.