Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Yli 55-vuotiaiden ikäjohtaminen kuntaorganisaatiossa

Lång, Piia (2026)

 
Avaa tiedosto
Lang_Piia.pdf (1.688Mt)
Lataukset: 


Lång, Piia
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049162
Tiivistelmä
Suomen hallituksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Tavoitteen saavuttamiseksi Työturvallisuuslain (738/2002) 2 lukuun 8 § vuonna 2023 tulleiden tarkennusten myötä työelämässä on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota muun muassa henkilöstön turvallisuus- ja terveysasioihin. Kuntaorganisaation on reagoitava lain tarkennuksiin, näin syntyi tarve tutkimukselle.

Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa toimeksiantajaorganisaation henkilöstön kokemuksista, toiveista ja odotuksista 55 vuotta täyttäneiden ikäjohtamisesta kuntaorganisaatiossa. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin, millaista tukea kohderyhmään kuuluva henkilöstö kokee kaipaavansa työelämässä. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä ja toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksella selvitettiin, mitä hyötyä ikäjohtamisesta on organisaatiolle osana sen käytäntöjä, miten 55 vuotta täyttäneiden työuria voidaan tukea, millainen vaikutus urasuunnittelulla voisi olla yli 55-vuotiaiden työuraan, sekä miten työnantaja voi tukea henkilöstöään vaihdevuosien aikana.

Perusteluita ikäjohtamisen toteuttamiselle organisaatiossa olivat yksilön tarpeiden huomioiminen, erilaiset työssä olevat haasteet ja organisaatiolle aiheutuvat vaikutukset. Organisaatio hyötyisi ikäjohtamisesta henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisen ja ylläpitämisen kannalta, sekä organisaation vetovoiman ja työnantajamielikuvan vuoksi. Urasuunnittelu mahdollistaisi toiveiden esittämisen työtehtävien muutoksista ja opintojen mahdollisuudesta, joka puolestaan johtaisi osaamisen karttumiseen ja hyödyttäisi siten myös organisaatiota. Työnantajalta saadun tuen toivottiin olevan työkyvyn ylläpitämisen tukemista, työhyvinvoinnin tukemista ja urasuunnitteluun liittyviä toimia. Esihenkilöltä odotettiin läsnäoloa ja huomioon ottamista työpaikalla, työyhteisön haasteisiin puuttumista, henkilöstön erilaisten elämäntilanteiden huomioimista, sekä työtehtävien tai työajan järjestelyjä. Lisäksi työnantajalta toivotut tukimuodot vaihdevuosien aikana olivat työterveyspalveluiden hyödyntämisen mahdollisuus, vaihdevuosiaiheen esiin tuominen ja organisaatiokulttuuriin liittyvät joustavuus, yhteiset toimintatavat ja henkilön huomioon ottaminen. Johtopäätöksinä muun muassa todettiin, että ikäjohtamisesta henkilöstön hyvinvoinnille tuleva hyöty sisältää kestävän kehityksen näkökulman. Lisäksi Työsuojelulain (Työturvallisuuslaki 738/2002) tarkennuksissa oli samankaltaisuuksia kuntaorganisaatiolta odotettujen työkykyä tukevien toimien kanssa.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste