Betonin kehitys, vähähiilisyys ja uudet sideaineet
Pohjanaho, Aleksi (2026)
Pohjanaho, Aleksi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710004
Tiivistelmä
Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali, ja sen sideaineena käytettävä sementti aiheuttaa yksinään jopa 7 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Sementin päästöistä noin 60 % syntyy kalkkikiven kalsinoinnissa kemiallisen reaktion väistämättömänä lopputuotteena, mikä tekee päästöjen vähentämisestä erityisen haastavaa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa ajantasainen kokonaiskuva betonin ja sementin päästöistä sekä perehtyä uusiin korvaaviin sideaineisiin. Työ rajattiin käsittelemään sideaineiden perusominaisuuksia, saatavuutta ja päästövähennyspotentiaalia. Lisäksi työssä tehtiin katsaus betonin kehitykseen ja sementin valmistukseen sekä kemialliseen perustaan.
Työ toteutettiin laajana kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineistona käytettiin esimerkiksi tutkimuslaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden raportteja, tieteellisiä artikkeleita, standardeja, alan käsikirjoja sekä muita rakennusalan julkaisuja. Kattavan ja luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi lähdevalinnassa hyödynnettiin alan viimeisimpiä kansainvälisiä julkaisuja.
Tulokset osoittivat, että uusia korvaavia sideaineita tarvitaan, koska tavanomaisten korvaavien sideaineiden saatavuudesta on tullut rajoittava tekijä sementin seostamiselle. Samalla huomattiin, että uusien korvaavien sideaineiden kenttä on laaja. Erityisesti rajatusti käytössä olevat sideaineet, kuten LC3, biomassatuhkat ja kierrätetyt rakennusmateriaalit, vaikuttavat toimivilta ratkaisuilta. Myös täysin uudet korvaavat sideaineet osoittavat potentiaalia, mutta niihin liittyy myös merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät vielä lisätutkimusta ennen laajamittaista käyttöönottoa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa ajantasainen kokonaiskuva betonin ja sementin päästöistä sekä perehtyä uusiin korvaaviin sideaineisiin. Työ rajattiin käsittelemään sideaineiden perusominaisuuksia, saatavuutta ja päästövähennyspotentiaalia. Lisäksi työssä tehtiin katsaus betonin kehitykseen ja sementin valmistukseen sekä kemialliseen perustaan.
Työ toteutettiin laajana kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineistona käytettiin esimerkiksi tutkimuslaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden raportteja, tieteellisiä artikkeleita, standardeja, alan käsikirjoja sekä muita rakennusalan julkaisuja. Kattavan ja luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi lähdevalinnassa hyödynnettiin alan viimeisimpiä kansainvälisiä julkaisuja.
Tulokset osoittivat, että uusia korvaavia sideaineita tarvitaan, koska tavanomaisten korvaavien sideaineiden saatavuudesta on tullut rajoittava tekijä sementin seostamiselle. Samalla huomattiin, että uusien korvaavien sideaineiden kenttä on laaja. Erityisesti rajatusti käytössä olevat sideaineet, kuten LC3, biomassatuhkat ja kierrätetyt rakennusmateriaalit, vaikuttavat toimivilta ratkaisuilta. Myös täysin uudet korvaavat sideaineet osoittavat potentiaalia, mutta niihin liittyy myös merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät vielä lisätutkimusta ennen laajamittaista käyttöönottoa.
