Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Eristerappausjärjestelmien rakennusfysikaalinen toimivuus : asuinkerrostalojen eristerapattujen julkisivujen vauriot ja korjausmenetelmät

Ketola, Liisa (2026)

 
Avaa tiedosto
Ketola_Liisa.pdf (1.851Mt)
Lataukset: 


Ketola, Liisa
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710140
Tiivistelmä
Asuinkerrostalojen julkisivujen toteuttaminen eristerappausjärjestelmällä yleistyi Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla, mutta kuluneen vuosikymmenen aikana jopa uudemmissa eristerappauskohteissa on havaittu runsaasti vaurioita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ohut- ja paksurappaus-eristejärjestelmien rakennusfysikaalista toimivuutta asuinkerrostaloissa sekä ottaa kantaa järjestelmien toimivuuteen nykyrakentamisessa ja tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa keskitytään tarkastelemaan eristerappausjärjestelmien rakennetta sekä kosteus- ja lujuusteknistä toimintaa. Lisäksi työssä käsitellään eristerapattujen julkisivujen tyypillisimpiä vaurioita ja niiden korjausmenetelmiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin alan asiantuntijahaastatteluja. Tutkimushaastattelujen perusteella puutteet suunnittelussa sekä työ- ja toteutusvirheet osoittautuivat vaurioiden merkittävimmiksi syiksi sekä ohut- että paksurappaus-eristejärjestelmissä. Ohutrappaus-eristejärjestelmä nähtiin kuitenkin vikaherkempänä järjestelmänä, sillä se vaatii tarkempaa detaljitason suunnittelua sekä huolellisempaa työn toteutusta. Lisäksi ohutrappaus-eristejärjestelmä vaatii säännöllisempää huoltoa teknisen käyttöikänsä aikana, ja vauriot tulisi korjata mahdollisimman pian niiden ilmettyä. Taloyhtiöt ovat vastuussa rakennuksen kunnossapidosta, mutta julkisivun pienet vauriot voivat helposti jäädä huomaamatta, jolloin ongelmat pääsevät pahenemaan itsekseen. Mineraalivillan käyttö ohutrappaus-eristejärjestelmässä nähtiin riskialttiimpana vaihtoehtona kuin EPS-eristeen, sillä EPS-eristeessä vesi ei pääse kulkemaan samalla tavalla eteenpäin kuin villaeristeessä, mikäli kosteutta pääsee rakenteeseen esimerkiksi rappauksen halkeamien kautta.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tuulettumattoman eristerappausjärjestelmän käyttöä tulee aina harkita tapauskohtaisesti, sillä järjestelmän toimivuus riippuu ennen kaikkea kohdekohtaisen suunnittelun laadusta, työnaikaisesta toteutuksesta ja laadunvalvonnasta sekä itse rakennuksen korkeudesta ja maantieteellisestä sijainnista. Korjausrakentamisessa eristerappausjärjestelmä voi olla tietyin reunaehdoin edelleen toimiva ja kustannustehokas vaihtoehto, mutta uudisrakentamisessa asiantuntijat suosittelevat käyttämään tuulettuvia levyrappausjärjestelmiä, joista kosteus pääsee poistumaan varmemmin. Tulevaisuudessa tuulettuvien julkisivuratkaisujen arvioidaankin yleistyvän erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvavan kosteusrasituksen vuoksi.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste