Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sijaishuollon sijaisohjaajien yksilöllisinä kokemuksina

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erään Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan yksityisen lastensuojeluyksikön sijaisohjaajien työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista tietoa sijaisohjaajien kokemuksista ja tunnistaa työhyvinvointia tukevia ja kuormittavia tekijöitä yksilön, työyhteisön ja organisaation tasolla. Työhyvinvoinnin tarkastelu on merkittävää niin sijaisohjaajille kuin asiakastyön laadun näkökulmista. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon tuli 18 vastausta. Kyselylomake laadittiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka käsitti työhyvinvoinnin, työn imun sekä työn kuormitus- ja voimavaratekijät. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa vastaukset pelkistettiin, ryhmiteltiin ja teemoitettiin alaluokista yläluokkiin. Näin saatiin muodostettua kokonaiskuva työhyvinvoinnin keskeisitä ilmiöistä. Osittain tuloksia havainnollistettiin myös määrällisesti. Tulokset osoittivat, että työhyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, jossa kuormitus- ja voimavaratekijät muodostavat jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevan kokonaisuuden. Kuormittavia tekijöitä olivat työvuorojen ennakoimattomuus, kiire, työn samanaikaiset vaatimukset sekä emotionaalinen kuormitus. Työhyvinvointia tukivat työn merkityksellisyys, työyhteisön sosiaalinen tuki, autonomian kokemus sekä mahdollisuus saada palautetta ja ohjausta. Tulokset korostivat organisaation merkitystä työhyvinvointia tukevien rakenteiden ja selkeiden toimintatapojen mahdollistajana. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sijaishuollon työhyvinvointia tukevien käytäntöjen kehittämisessä, työyhteisöjen toimintatapojen arvioinnissa ja esihenkilötyön tukena. Tutkimus vahvistaa myös teoreettista ymmärrystä työhyvinvoinnin rakentumisesta yksilön ja organisaation vuorovaikutuksessa ja tarjoaa jatkotutkimuspohjan sijaishuollon työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

The aim of the thesis was to investigate the well-being at work of substitute supervisors at a private child welfare unit in South Ostrobothnia and the factors affecting their coping at work. The purpose of the thesis was to produce up-to-date information about the experiences of substitute supervisors and to identify factors that support and burden well-being at work at the individual, work community and organizational levels. Examining well-being at work is significant from the perspectives of both substitute supervisors and the quality of client work. The research related to the thesis was carried out as a qualitative survey. The data was collected using a Webropol survey, which received 18 responses. The questionnaire was prepared based on a theoretical framework that included well-being at work, work absorption, and workload and resource factors. The data was analyzed using data-driven content analysis, in which the responses were reduced, grouped, and thematized from lower to upper categories. This created an overall picture of the key phenomena of well-being at work. The results were also partially illustrated quantitatively. The results showed that well-being at work is a multidimensional phenomenon, in which load and resource factors form a continuously interacting whole. The load factors were the unpredictability of work shifts, rush, simultaneous work demands and emotional load. Well-being at work was supported by the meaning of work, social support from the work community, the experience of autonomy and the opportunity to receive feedback and guidance. The results highlighted the importance of organisation as an enabler of structures and clear operating methods that support well-being at work. The information obtained can be utilized in the development of practices that support workplace well-being in foster care, in the evaluation of work community practices, and in support of supervisor work. The research also strengthens the theoretical understanding of how workplace well-being is constructed in the interaction between the individual and the organization and provides a basis for further research to develop workplace well-being in foster care.