Pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveyspalveluihin hakeutumisen esteet

Abstract

Pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveysongelmat ovat yleisiä, mutta palvelujen käyttö jää vähäiseksi. Traumaattiset kokemukset, uudet kulttuuriset ja rakenteelliset haasteet sekä leimautumisen pelko vaikeuttavat avun hakemista. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä kirjallisuuskatsaus, jonka avulla selvitetään esteitä pakolaistaustaisten henkilöiden hakeutumisessa mielenterveyspalveluihin.

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin 12.2025–4.2026 välisenä aikana. Kansainvälisistä tietokannoista poimittiin viisi vertaisarvioitua, laadullista tutkimusta, jotka tarkastelivat pakolaisten mielenterveyspalveluihin hakeutumisen esteitä. Tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Institute (JBI) -kriteereillä ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Esteet jakautuivat neljään luokkaan: (1) stigma ja häpeä, jotka johtavat oireiden salaamiseen ja avun välttelyyn, (2) sosiokulttuuriset uskomukset ja käytännöt, joissa mielenterveys nähdään hengellisenä tai perinteisenä asiana ja apua haetaan ensisijaisesti yhteisöltä tai uskonnollisilta auttajilta, (3) tiedon puute mielenterveydestä ja palveluista, mikä vaikeuttaa oireiden tunnistamista ja oikea aikaista hakeutumista, sekä (4) luottamuksen puute terveydenhuoltoon, joka liittyy kielimuureihin, huonoihin kokemuksiin ja epäselviin käytäntöihin.

Pakolaistaustaisten mielenterveyspalvelujen käyttöä estävät tekijät ovat toisiinsa kietoutuneita. Palvelujen kehittämisessä tulisi painottaa leimautumista vähentäviä kampanjoita, kulttuurisensitiivistä ohjausta sekä luottamusta vahvistavia käytäntöjä, kuten tulkkauspalvelujen parantamista ja henkilöstön kulttuurisen kompetenssin lisäämistä. Lisätutkimusta tarvitaan tehokkaista keinoista vähentää stigmaa ja lisätä mielenterveyspalvelujen käyttöä pakolaisten keskuudessa.

Mental health problems among persons with a refugee background are common, but service use remains low. Traumatic experiences, new cultural and structural challenges and fear of stigma make help-seeking more difficult. The purpose of the thesis is to conduct a literature review to identify barriers to accessing mental health services among individuals with a refugee background.

The descriptive literature review was carried out between 12.2025 and 4.2026. Five peer-reviewed qualitative studies were selected from international databases that examined barriers to refugees seeking mental health services. The quality of the studies was assessed using Joanna Briggs Institute (JBI) criteria and the data were analysed using inductive content analysis.

The barriers were divided into four categories: (1) stigma and shame, which lead to concealing symptoms and avoiding help, (2) socio-cultural beliefs and practices in which mental health is seen as a spiritual or traditional matter and help is sought primarily from the community or religious helpers, (3) lack of knowledge about mental health and services, which makes it more difficult to recognise symptoms and correctly timed help seeking, and (4) lack of trust in health care, which is linked to language barriers, poor experiences and unclear practices.

The factors that hinder the use of mental health services by persons with a refugee background are intertwined with each other. In developing services, emphasis should be placed on stigma-reducing campaigns, culturally sensitive guidance and trust-strengthening practices, such as improving interpretation services and increasing the cultural competence of staff. Further research is needed on effective means to reduce stigma and increase the use of mental health services among refugees.