SFDR 2.0 vaikutus kestävän sijoittamisen läpinäkyvyyteen
Korpilahti, Vertti (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810574
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Euroopan komission marraskuussa 2025 julkaiseman SFDR 2.0 -uudistusehdotuksen vaikutuksia kestävän sijoittamisen läpinäkyvyyteen. Työssä selvitetään, miten nykyisen SFDR 1.0 -kehyksen havaitut puutteet ovat johtaneet uudistukseen ja millä tavoin ehdotettu tuoteluokitusjärjestelmä muuttaa rahastojen vastuullisuusraportointia ja sijoittajan tiedonsaantia.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jota täydennettiin Finanssivalvonnan asiantuntijan taustatietohaastattelulla. Kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin EU:n kestävän rahoituksen sääntelykehitystä, SFDR 1.0:n vaikuttavuustutkimuksia sekä SFDR 2.0 - ehdotuksen keskeisiä muutoksia. Lisäksi työssä hyödynnettiin Finanssivalvonnan teema-arvioita vuosilta 2024–2025.
Tutkimuksen perusteella SFDR 1.0:n keskeisimmät puutteet olivat sääntelyn muodostuminen de facto -tuoteluokitusjärjestelmäksi ilman yhtenäisiä kriteerejä, raportoinnin raskaus ja "kestävän sijoituksen" käsitteen tulkinnanvaraisuus. SFDR 2.0 vastaa näihin puutteisiin korvaamalla tiedonantokehyksen kolmen kategorian tuoteluokitusjärjestelmällä, jossa selkeät kriteerit, 70 prosentin vähimmäissijoituskynnys ja pakolliset poissulkemiset parantavat vertailtavuutta ja vähentävät viherpesumahdollisuuksia. Uudistukseen sisältyy kuitenkin haasteita, erityisesti CSRD:n keventämisen ja kestävyysdatan saatavuuden välinen ristiriita sekä valvonnan tehokkuuteen liittyvät kysymykset.
Kokonaisuutena SFDR 2.0 edustaa merkittävää parannusta läpinäkyvyyden kannalta, mutta sen todellinen vaikuttavuus ratkeaa vasta käytännön toteutuksessa.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jota täydennettiin Finanssivalvonnan asiantuntijan taustatietohaastattelulla. Kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin EU:n kestävän rahoituksen sääntelykehitystä, SFDR 1.0:n vaikuttavuustutkimuksia sekä SFDR 2.0 - ehdotuksen keskeisiä muutoksia. Lisäksi työssä hyödynnettiin Finanssivalvonnan teema-arvioita vuosilta 2024–2025.
Tutkimuksen perusteella SFDR 1.0:n keskeisimmät puutteet olivat sääntelyn muodostuminen de facto -tuoteluokitusjärjestelmäksi ilman yhtenäisiä kriteerejä, raportoinnin raskaus ja "kestävän sijoituksen" käsitteen tulkinnanvaraisuus. SFDR 2.0 vastaa näihin puutteisiin korvaamalla tiedonantokehyksen kolmen kategorian tuoteluokitusjärjestelmällä, jossa selkeät kriteerit, 70 prosentin vähimmäissijoituskynnys ja pakolliset poissulkemiset parantavat vertailtavuutta ja vähentävät viherpesumahdollisuuksia. Uudistukseen sisältyy kuitenkin haasteita, erityisesti CSRD:n keventämisen ja kestävyysdatan saatavuuden välinen ristiriita sekä valvonnan tehokkuuteen liittyvät kysymykset.
Kokonaisuutena SFDR 2.0 edustaa merkittävää parannusta läpinäkyvyyden kannalta, mutta sen todellinen vaikuttavuus ratkeaa vasta käytännön toteutuksessa.