Taiteesta työhyvinvointia etätyöhön sosiaali- ja terveysalalle
Vaahtera, Jenniina (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050910669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050910669
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tukea etätyöntekijöiden työhyvinvointia taiteen menetelmien avulla. Opinnäytetyössä laaditaan Taiteesta työhyvinvointia etätyössä -infograafi erilaisista taiteen mahdollisuuksista etätyön taukoihin. Tutkimuksellisen opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Tutkimus kohdentuu perusterveydenhuollon avopalveluiden ensilinjan chat ja kiireellisten puheluiden henkilökuntaan.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu etätyön haasteiden ja mahdollisuuksien, työhyvinvoinnin merkityksen sekä taiteen hyvinvointivaikutusten ympärille. Tietoperustassa tarkastellaan myös taiteen tarjoamia mahdollisuuksia ja luodaan pohja tutkimuksen empiiriselle toteuttamiselle.
Laadullisessa tutkimuksessa käytetään prosessina muotoiluajattelua, jossa tutkimus etenee Tuplatimantin Löydä, Määritä, Kehitä ja Toimita -vaiheiden kautta. Tutkimus toteutettiin digitaalisesti sähköpostin välityksellä keväällä 2026 kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin etätyöntekijöiden taiteen kokemuksia ja tarpeita sekä taiteen mahdollisuuksia Forms-kyselyllä. Toisessa vaiheessa toimitettiin kaksi taukotaideharjoitusta, joiden jälkeen ohjattiin jälleen Forms-kyselyyn.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että taidekokemukset ovat sosiaali- ja terveysalan etätyöarjessa vähäisiä. Vaikka taiteessa tunnistetaan mahdollisuuksia mielen piristäjänä, sen yhdistäminen kiireiseen työpäivään koetaan haasteellisena. Johtopäätöksenä todetaan, että taiteen hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen edellyttää syvempää ymmärrystä taiteen merkityksestä ja taidetoiminnan tavoista.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu etätyön haasteiden ja mahdollisuuksien, työhyvinvoinnin merkityksen sekä taiteen hyvinvointivaikutusten ympärille. Tietoperustassa tarkastellaan myös taiteen tarjoamia mahdollisuuksia ja luodaan pohja tutkimuksen empiiriselle toteuttamiselle.
Laadullisessa tutkimuksessa käytetään prosessina muotoiluajattelua, jossa tutkimus etenee Tuplatimantin Löydä, Määritä, Kehitä ja Toimita -vaiheiden kautta. Tutkimus toteutettiin digitaalisesti sähköpostin välityksellä keväällä 2026 kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin etätyöntekijöiden taiteen kokemuksia ja tarpeita sekä taiteen mahdollisuuksia Forms-kyselyllä. Toisessa vaiheessa toimitettiin kaksi taukotaideharjoitusta, joiden jälkeen ohjattiin jälleen Forms-kyselyyn.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että taidekokemukset ovat sosiaali- ja terveysalan etätyöarjessa vähäisiä. Vaikka taiteessa tunnistetaan mahdollisuuksia mielen piristäjänä, sen yhdistäminen kiireiseen työpäivään koetaan haasteellisena. Johtopäätöksenä todetaan, että taiteen hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen edellyttää syvempää ymmärrystä taiteen merkityksestä ja taidetoiminnan tavoista.