"Arvokas tulevaisuus" - 63-vuotiaiden hämeenkyröläisten ajatuksia ikääntymisestä ja hoivapalveluista
Matikka, Johanna (2015)
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127694
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 63-vuotiaiden hämeenkyröläisten ajatuksia ja mielipiteitä ikääntymisestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten ikääntyvät pitävät huolta hyvinvoinnistaan, millaisia avohuollon hoivapalveluja he arvioivat käyttävänsä ikääntyessään sekä selvittää heidän mielipiteitään hoivapalvelujen kustannusvastuun jakautumisesta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa tärkeää tietoa viranhaltijoille ja kunnan päättäjille asiakaslähtöisten avohuollon hoivapalvelujen kehittämiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston kerääminen tapahtui postikyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake postitettiin sadalle satunnaisesti valitulle 63-vuotiaalle hämeenkyröläiselle. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 37. Määrälliset kysymykset analysoitiin Tixel-tilasto-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että vastaajat kokevat ikääntymisen pääosin positiivisena elämänvaiheena. Suurin osa ikääntyvistä, 56 % (n=20), asui haja-asustusalueella, mikä heijastuu arvioituun hoivapalvelujen käyttöön. Ikääntyvät arvioivat käyttävänsä tulevaisuudessa eniten palveluliikennettä, turvapuhelinpalveluja ja lakisääteisiä kuljetuspalveluja. Omasta hyvinvoinnistaan vastaajat huolehtivat terveellisillä elintavoilla. Yhdessä tekeminen koettiin mielekkääksi ja ikääntyvät olivat aktiivisia ja harrastivat myös monipuolista kulttuuritoimintaa. Tuloksista ilmeni, että kaikkien hoivapalvelujen kustannusvastuun ei odoteta kuuluvan kunnalle, vaan vastaajat ovat valmiita maksamaan myös palveluista itse.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimustuloksissa korostunut kotona asumisen tärkeys edellyttää tulevaisuudessa riittävästi laadukkaiden ”matalan kynnyksen” hoivapalvelujen järjestämistä lähelle ikääntyviä ihmisiä. Tutkimuksessa nousi esiin, että valtaosa vastaajista, 53 % (n=19), ilmoitti haluavansa omaishoitoa ikääntyessään kunnallisen hoidon sijaan. Omaishoitoa voisi jatkossa pitää ikääntymisen ja hoivapalvelujen osalta hyvänä lisätutkimuskohteena. Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää hoivapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. The purpose of the study was to find out 63-year-old Hämeenkyrö residents´ thoughts and views on aging. The aim was to show how the subject group main-tains a state of good health, and what short of health care they believe they would use, and who should be responsible for the cost of such health care. Another aim was to give direct feedback to care services and municipalities for the improvement of health care services for the aging community.
The study was conducted using qualitative and quantifiable approaches. The data were collected via posted surveys, which contained both multiple choice and open ended questions. The questionnaire was posted to 100 randomly chosen 63- year- old Hämeenkyrö residents, of which 37 percent replied. Multiple choice questions were analysed using the Tixel statistics program, and open ended questions were content analysed.
The results showed that a majority of respondents found the aging process to be a positive part of life. More than half of the respondents (20, or approximately 56%) live in rural areas, and this was reflected directly in types of services potentially required. Service transportation, secured telephone services, and welfare assisted transport were the most desired services. The respondents´ own health and well-being are taken care of by having and maintaining a healthy lifestyle. Activities in a group are always desirable, and the older people are often active in many different cultural activities. One outstanding result was that the respondents were willing to pay some of the expenses related to their own care services, and that not all of these expenses need to be covered by local municipalities.
Results confirm the importance of living at home with a high-quality and low-cost care service nearby. The majority of respondents (19, or approximately 53%) living in rural areas would prefer home and family care as opposed to municipal care services. The possibility of family care as opposed to municipal care would be a valid continuation of this study. The detailed results of this study can be used to plan and improve local care services.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston kerääminen tapahtui postikyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake postitettiin sadalle satunnaisesti valitulle 63-vuotiaalle hämeenkyröläiselle. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 37. Määrälliset kysymykset analysoitiin Tixel-tilasto-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että vastaajat kokevat ikääntymisen pääosin positiivisena elämänvaiheena. Suurin osa ikääntyvistä, 56 % (n=20), asui haja-asustusalueella, mikä heijastuu arvioituun hoivapalvelujen käyttöön. Ikääntyvät arvioivat käyttävänsä tulevaisuudessa eniten palveluliikennettä, turvapuhelinpalveluja ja lakisääteisiä kuljetuspalveluja. Omasta hyvinvoinnistaan vastaajat huolehtivat terveellisillä elintavoilla. Yhdessä tekeminen koettiin mielekkääksi ja ikääntyvät olivat aktiivisia ja harrastivat myös monipuolista kulttuuritoimintaa. Tuloksista ilmeni, että kaikkien hoivapalvelujen kustannusvastuun ei odoteta kuuluvan kunnalle, vaan vastaajat ovat valmiita maksamaan myös palveluista itse.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimustuloksissa korostunut kotona asumisen tärkeys edellyttää tulevaisuudessa riittävästi laadukkaiden ”matalan kynnyksen” hoivapalvelujen järjestämistä lähelle ikääntyviä ihmisiä. Tutkimuksessa nousi esiin, että valtaosa vastaajista, 53 % (n=19), ilmoitti haluavansa omaishoitoa ikääntyessään kunnallisen hoidon sijaan. Omaishoitoa voisi jatkossa pitää ikääntymisen ja hoivapalvelujen osalta hyvänä lisätutkimuskohteena. Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää hoivapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
The study was conducted using qualitative and quantifiable approaches. The data were collected via posted surveys, which contained both multiple choice and open ended questions. The questionnaire was posted to 100 randomly chosen 63- year- old Hämeenkyrö residents, of which 37 percent replied. Multiple choice questions were analysed using the Tixel statistics program, and open ended questions were content analysed.
The results showed that a majority of respondents found the aging process to be a positive part of life. More than half of the respondents (20, or approximately 56%) live in rural areas, and this was reflected directly in types of services potentially required. Service transportation, secured telephone services, and welfare assisted transport were the most desired services. The respondents´ own health and well-being are taken care of by having and maintaining a healthy lifestyle. Activities in a group are always desirable, and the older people are often active in many different cultural activities. One outstanding result was that the respondents were willing to pay some of the expenses related to their own care services, and that not all of these expenses need to be covered by local municipalities.
Results confirm the importance of living at home with a high-quality and low-cost care service nearby. The majority of respondents (19, or approximately 53%) living in rural areas would prefer home and family care as opposed to municipal care services. The possibility of family care as opposed to municipal care would be a valid continuation of this study. The detailed results of this study can be used to plan and improve local care services.