Paljas katse : katsojakokemus ja merkityksellistäminen omakuvallisten valokuvien vastaanotossa

Abstract

Tässä opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään valokuvateosten herättämiä tunteita, ajatuksia ja tulkintoja. Keskeisinä kysymyksinä ovat, miten valokuvateoksen merkitys rakentuu vastaanotossa ja miten tieto teoksen omakuvallisesta luonteesta vaikuttaa merkityksellistämiseen.

Kohteena on kolme teosta, jotka sisältyvät taiteellisen opinnäytteen Evanescence-sarjaan. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto koostuu viiden henkilöhaastattelun pohjalta saatu materiaali, jonka pohjalta nousseita teemoja on analysoitu.

Teoreettisena viitekehyksenä on pääosin sovellettu vastaanottoteoreetikkojen Hans Robert Jaussin, Wolfgang Iserin ja Umberto Econ teorioita, joissa kaikissa lähtökohtana on se, että teoksen merkitys syntyy vuorovaikutuksessa vastaanottajan kanssa. Työssä on myös hyödynnetty Roland Barthesin ajatuksia.

Vastaanoton vahvimmaksi teemaksi nousi kuvissa olevan hahmon keho, jota kommentoitiin ja johon myös joissain tapauksissa omaa kehoa verrattiin. Kuvien pohjalta syntyi vain vähän tarinoita, ennemminkin kuvat herättivät paljon kysymyksiä, joihin haastateltavat itse tulkitsivat erilaisia vastausvaihtoehtoja.

Tämän suppean tutkimuksen pohjalta voi todeta, että taideteosten merkityksellistäminen on moniulotteinen prosessi, joka muuttuu ja kehittyy katsomisen aikana ja myös sen jälkeen.

This thesis explores the emotions, thoughts, and interpretations evoked by photographic works. The central research questions investigate how the meaning of a photograph is constructed during its reception and how the viewer's awareness of the work's self-portrait nature influences this process of meaning-making.

The study focuses on three works included in the artistic thesis series Evanescence. The data for this qualitative study consists of material gathered from five semi-structured interviews, the emerging themes of which have been systematically analyzed.

The theoretical framework is primarily based on the reception theories of Hans Robert Jauss, Wolfgang Iser, and Umberto Eco. These theories share the fundamental premise that the meaning of a work is co-created through interaction with the receiver. The study also draws on the conceptual ideas of Roland Barthes.

The most prominent theme in the reception was the physical presence of the figure in the images, which prompted commentary and, in some instances, led viewers to reflect on their own bodies. The images inspired few narrative interpretations; instead, they raised numerous questions, which the interviewees addressed by exploring various interpretive possibilities.