Ammattikoululaiset journalismin kohderyhmänä
Karvinen, Antti (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211542
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä uutismedian käyttötottumuksia ammattikoululaisilla on sekä selvittää, miten he kokevat tekoälyllä muokatun selkouutisen ymmärrettävyyden, kiinnostavuuden ja laadun toimittajan kirjoittamiin uutisversioihin verrattuna. Opinnäytetyö on tehty osana tekoälyavusteinen uutissisältöjen kohdentaminen -tutkimushanketta, joka toteutettiin yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa syyskuun 2024 ja elokuun 2025 välisenä aikana.
Opinnäytetyön on tehty kvantitatiivisin eli määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoita mediatuokion yhteydessä, jota oli pitämässä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijat. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 41 opiskelijaa. Lomakkeen ensimmäisessä osiossa kysyttiin osallistujien taustatietoja sekä uutismedian käyttötottumuksia. Toisessa osiossa vastaajat lukivat yhden kolmesta uutisversiosta: toimittajan kirjoittaman alkuperäisen uutisen, tekoälyn muokkaaman selkokielisen uutisen ja toimittajan kirjoittaman selkokielisen uutisen, ja vastasivat Likert-asteikollisiin kysymyksiin lukukokemuksesta. Kysely toteutettiin Google Forms-kyselyllä.
Tulosten perusteella kyselyyn osallistuneiden ammattikoululaisten uutisten seuraaminen painottui vahvasti sosiaaliseen mediaan. Tämä tulos oli linjassa nuorten mediankäyttöä selvittäneiden tutkimusten kanssa. Uutistekstejä vertailevassa osuudessa tekoälyn muokkaama selkokielinen uutinen sai parhaimmat keskiarvot niin ymmärrettävyyttä, helppolukuisuutta, kiinnostavuutta ja laatua mittaavissa kysymyksissä. Alkuperäinen uutinen puolestaan sai heikoimmat arviot useimmissa kyselyssä mitatuissa osa-alueissa.
Tutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa antavia, sillä aineiston koko jäi pieneksi. Tämä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen ja yleistettävyyteen. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tekoälyn avulla on mahdollista muokata uutissisältöjä selkokielisemmäksi eri kohderyhmille sopiviksi.
Opinnäytetyön on tehty kvantitatiivisin eli määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoita mediatuokion yhteydessä, jota oli pitämässä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijat. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 41 opiskelijaa. Lomakkeen ensimmäisessä osiossa kysyttiin osallistujien taustatietoja sekä uutismedian käyttötottumuksia. Toisessa osiossa vastaajat lukivat yhden kolmesta uutisversiosta: toimittajan kirjoittaman alkuperäisen uutisen, tekoälyn muokkaaman selkokielisen uutisen ja toimittajan kirjoittaman selkokielisen uutisen, ja vastasivat Likert-asteikollisiin kysymyksiin lukukokemuksesta. Kysely toteutettiin Google Forms-kyselyllä.
Tulosten perusteella kyselyyn osallistuneiden ammattikoululaisten uutisten seuraaminen painottui vahvasti sosiaaliseen mediaan. Tämä tulos oli linjassa nuorten mediankäyttöä selvittäneiden tutkimusten kanssa. Uutistekstejä vertailevassa osuudessa tekoälyn muokkaama selkokielinen uutinen sai parhaimmat keskiarvot niin ymmärrettävyyttä, helppolukuisuutta, kiinnostavuutta ja laatua mittaavissa kysymyksissä. Alkuperäinen uutinen puolestaan sai heikoimmat arviot useimmissa kyselyssä mitatuissa osa-alueissa.
Tutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa antavia, sillä aineiston koko jäi pieneksi. Tämä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen ja yleistettävyyteen. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tekoälyn avulla on mahdollista muokata uutissisältöjä selkokielisemmäksi eri kohderyhmille sopiviksi.